Auvoisia hetkiä tiiliskivien ystäville! Suomesta lähtee 1500-luvun alussa älykäs nuorukainen lapsuudentoverinsa häränniskaisen Antin kanssa Pariisiin opiskelemaan olojen Turussa käytyä liian kuumiksi. Helppoa ei tosin tule olemaan Euroopassakaan.
Mika Waltarin päätarkoituksena oli alunperin kirjoittaa Mikael Karvajalan jatko-osa, Mikael Hakim, mutta monisatasivuinen teos syntyi myös tästä ”tutustumisesta päähenkilöön”.
Teos ei ole ihan niitä mukaansatempaavimpia; läpikahluuta oli yritettävä pariin kertaan. Päähenkilöt ovat kyllä hurmaavia: kirjaviisas ja hyvään pyrkivä mutta tilaisuuden tullen opportunistinen ja hyväuskoinen Mikael saa repimään tukkaa ja ulospäin härkämäisen tyynellä ja tyhmällä Antilla onkin joskus enemmän aivoja.
Pyhäinjäännöskauppa, kissansilmäiset naiset ja paheelliset vaimot, kidutuskuvaukset eri asteineen ja noitaoikeudenkäynti ryydittävät talonpoikien kapinoinnin, sotien, yliopistojen ja kaupunkielämän soppaa. Suosittelen vähintäänkin johdantona Mikael Hakimille.