Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pontus Purokuru ja Veikka Lahtinen ovat mainion Mikä meitä vaivaa? -podcastin vetäjäpari, joka on aikaisemmin kirjoittanut kirjan Mikä liberalismia vaivaa?. Nyt vaivaannutaan internetin äärellä. Miksi internet on sellainen kuin on, ja millainen se itse asiassa on?
Teknologia itsessään ei ole hyvää eikä huonoa, mutta ei myöskään neutraalia. Tällä sitaatilla Melvin Kranzbergilta alkaa kirjan johdanto. Teknologia on inhimillistä ja yhteiskunnallista, niin myös internet. Usein puhutaan vain teknologiasta ja koneista, Lahtinen ja Purokuru väittävät, ja toteavat, että koneet ja teknologia ovat kuitenkin vain sitä, mitä yhteiskunta niillä tekee. “Internetin piti kruunata ihmiskunnan vapautuminen valistuksen korkeimpana muotona ja uuden tietoyhteiskunnan perustana.” Moni näitä 1990-luvun optimistisia luonnehdintoja muisteleva voi nykyinternetin äärellä perustellusti pyöritellä päätään ja kysyä, miten tähän somedystopiaan on oikein päädytty.
Internet on muuttunut utopistisesta tilasta tehotuotantofarmiksi ja troolarin verkoksi tai ehkäpä pääoman kutomaksi hämähäkinseitiksi, joka tuntuu peittävän koko maailman. Siinä missä internetin joskus luvattiin hajottavan ja monistavan identiteettejä, nykyinen internet pikemminkin pakottaa lähettämään kuvan henkilöllisyystodistuksesta ja käyttämään siinä määriteltyä nimeä, jotta voi ylipäätään kirjautua jonkin sivuston käyttäjäksi.
Kaikki menikin perustavanlaatuisesti pieleen joskus 2000-luvulla, kun 1990-luvun nettikuplan puhjettua löydettiin internetbisneksen ydin: yksilöity käyttäjädata, mainosmyynti ja käyttäjien käytöksen manipulointi. Pääoma löysi tuottavan bisneksen ja kas, meillä on Alphabet, Meta ja Amazon.
Mikä internetiä vaivaa? jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen puolikas on sarja esseitä, jotka käsittelevät nettiä eri kulmista, toisessa taas on sanakirjamaisia käsitteiden kuvauksia. Esseet alkavat kuvauksella internetin kokemushistoriasta, tarkastelevat millaisia ovat internetiin uskovat ihmiset, esittelevät hämärän tietokannan käsitteen, jakamistalouden rauniot ja sen, miten kapitalismi myös internetissä perustuu yhteisvaurauden ryöstämiselle. Metaversumia ja internetin pelillistymistä puretaan, internetin ja halujen suhdetta analysoidaan ja lopuksi pureudutaan meemien filosofiaan.
Esseet ovat kiinnostavia ja monipuolisia. Lahtinen ja Purokuru ovat kuvanneet esseepuolen alkavan asiallisena ja kiihtyvän loppua kohden villimmäksi tykittelyksi. Näin tosiaan käy, alkupuolen tekstit ovat kuivempia ja loppupuolella sukelletaan syvemmälle filosofiseen pohdiskeluun. Rakenne on toimiva.
Esseissä on mielenkiintoisia havaintoja, esimerkiksi hämärän tietokannan käsite oli minulle uusi, mutta tuntuu kyllä hyödylliseltä. Sillä tarkoitetaan siis sitä tietomäärää, jota ihmisestä netistä hakemalla löytyy. Tieto ei ole missään yhdessä selkeässä tietokannassa haettavissa, mutta se on saatavilla jonkunlaisella vaivannäöllä. Käytännössä netissä toimiessaan tulee helposti olleeksi julkinen porvarillinen yksilö, jonka kaiken toiminnan on syytä olla CV-kelpoista. Toki kun katsoo, mitä kaikkea saastaa ihmiset omalla Facebook-tunnuksellaan nettiin tuuttaavat, tämä ei selvästikään ole kaikkien pyrkimys. Hämärää tietokantaa voi myös välttää kollektiivisella epämääräisyydellä, eli tekemällä vaikkapa poliittista toimintaa netissä kollektiivisten identiteettien kautta.
Sanakirjapuolella tekstit vaihtelevat puolesta sivusta muutamaan. Sisältö on jonkin verran toisteista esseet lukeneille, mutta toisaalta nämä sanakirja-artikkelit ovat hyviä tiivistyksiä kirjan pointeista ja mahdollistavat helpon asioihin palaamisen.
Kirjan lopussa on vielä Mikael Brunilan jälkisanat tekoälystä. Mikä tekoälyä vaivaa? “Tekoälyä vaivaa taipumus selittää kaikki ei-mistään käsin, taipumus kaapata kaikki käännösvalta yhdelle tai harvalle mallille. Tekoälyä vaivaa taipumus kääntää kaikki kielet yhdelle ainoalle kielelle, joka tulee vääjäämättä olemaan vallan kieli.” Nämä jälkisanat ovat pykälän korkealentoisempaa ja vaikeampaa tekstiä kuin itse kirja, mutta tarjoaa kiinnostavan asiantuntijanäkökulman tekoälyn nykytilaan.
Kaikkiaan Mikä internetiä vaivaa? on mainio katsaus internetin historiaan ja nykytilaan. Sen luettuaan ymmärtää paremmin tapahtumakulkuja, jotka johtivat 1990-luvun idealismista tämän päivän somedystopiaan. Koska nykyään emme ”mene internetiin” kuten ennen, vaan ”olemme netissä” koko ajan, aihe koskettaa käytännössä kaikkia.
