Antologia, joka perustuu novellikilpailun satoon. Kilpailulla pyrittiin löytämään uudenlaisia tekstejä kuvaamaan uutta yhteiskunnallista tilannetta ja uussuomalaisten elämää, muistoja ja kokemuksia. Kilpailuun tuli tekstejä 108 kirjoittajalta, tässä kokoelmassa niistä esitellään 13.
Novellit ovat hyvin erilaisia. Kirjoittajat ovat eri ikäisiä, eri maista, osa vasta koululaisia, osa yliopistosta valmistuneita, kaikki eritasoista suomea kirjoittavia. Yhteisiä piirteitäkin löytyy. Mielestäni kaikki näkevät ja kokevat Suomen maana melko erilaisena kuin me itse. Jokainen tietysti oman kulttuurinsakin pohjalta.
Osa pitää suomalaisia ystävällisinä, joviaaleina ja hauskoina, aina valmiina olemaan avuksi. Jopa opettelemaan muutaman sanan kirjoittajan omaa kieltä, jota eräskin ihmettelee lähes liikutukseen asti. Toisaalta monet kirjoittajat hämmästelevät suhtautumista naapureihin ja perheeseen — sovimme vierailuista kuukausia etukäteen ja naapureitamme emme välttämättä edes tunne tai tervehdi. Emme huolehdi vanhuksistamme, lapsiakaan ei pidetä lapsina vaan pieninä aikuisina. Toki kriitiikkiäkin mahtuu mukaan mm. asuttamisesta mahdollisimman kauas muiden silmistä, kurssitusta vain kurssituksen vuoksi ilman selviä suunnitelmia ja turhautuneisuutta siksi, että kukaan ei halua tehdä mitään konkreettista esim. työharjoittelupaikan saamiseksi.
Itse hämmästyin erään kirjoittajan katkeruutta, toki tarinan luettuani ymmärsin. Kirjoittaja on nuori venäläissyntyinen leidi, joka on saanut kuulla itsestään vaikka mitä. Hän on kärsinyt koulukiusaamisesta, humalaisten häiriköinnistä, kaikesta mahdollisesta ikävästä vain syntyperänsä takia. Hän vihaa Suomea ja suomalaisia ja kaipaa joka päivä takaisin Venäjälle, jossa hän ainoastaan kokee olevansa kotona. Ystävien luona, jotka eivät pilkkaa, juo itseään sikahumalaan ja huutele hävyttömyyksiä julkisilla paikoilla. Kirjoittaja itse myöntää olevansa omalla tavallaan myös rasisti, hän ei enää jaksa!
Moni kirjoittaja on kärsinyt sodasta ja joutunut sen takia muuttamaan Suomeen. Sota on jo kokemuksena hirveä ja jättää jälkiä mieleen. Kylmä suhtautuminen kylmässä maassa ei varmaan ainakaan helpota asettautumista paikalleen, kaiken uuden rakentamista ja suunnatonta kaipausta, joka on mielessä joka heti.
Tämä on kirja, joka pysäyttää ajattelemaan miten me itse käyttäydymme. Onko kaikki meille itsestään selvää ja valmista. Olemmeko liian hyväosaisia ja valitammekin juuri siksi. Ainakin tämä karsii ennakkoluuloja, tarinoissa on monta kaunista ja liikuttavaa esimerkkiä, jotka jokaisen olisi hyvä lukea. Jos toki sitten mukana on sitä kritiikkiäkin, tervettä sellaista. Mielenkiintoinen kokoelma, jonka soisi monen suomalaisen lukevan. Ehkä tämä hiukan laskisi välisiämme raja-aitoja, vaikka vain vähänkin.