Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ensimmäinen ja odotettu Miihkali-albumi on tuju kokoelma Pahkasiassa (1975–2000) ja myöhemmin Aviisissa ilmestyneistä sarjakuvista.
Miihkali on aikansa lapsi. Hän nousee potalta ja kertoo totuuden: Aikuiset ovat sekaisin. Ensimmäinen Miihkali-strippi ilmestyi 1984 ja oli todellakin nimeltään ”Miihkali ja potta”. Miihkalin paras ystävä on Minnaryyni, opettajana toimii myöhemmin neiti Nerviö. Miihkalin ja hänen ystäviensä tarinat ovat vastaisku 1970-luvun opettavaiselle kasvatukselle, jota tuolloin harrastettiin: miten suhtautua maahanmuuttajiin, kuinka käyttäytyä korrektisti missäkin tilanteessa jne. Kuvakirjojenkin jännitys jäi siihen, söikö pölynimuri sukan ja saiko Puppe luunsa. Varsinaista parodiaa siis, ainakin minua tämä jaksaa naurattaa ja melkein itkettää vieläkin!
Miihkalin alkuaikojen strippien teksti on tavutettua, kunnes piirtäjä itse, nimimerkiltään Tilt, huomasi sen harvinaisen vaikeaksi sekä tehdä että lukea. Tuolloin hän siirtyi ns. normaaliin kirjoittamiseen, mutta ei toki mitenkään normaaliin esitykseen =D Miihkali tavataan mm. biologian tunnilla, kesälomalla, vierailuilla, kavereiden kanssa koulussa ja monessa tavallisessa tilanteessa. Kaikesta käy ilmi, että tuputtavat aikuiset mitä tahansa, lapset ovat hauskempia ja järkevämpiä kaikissa tilanteissa. Miihkalin vanhemmat jäävät usein toiseksi lasten puuhia seuratessa.
Miihkali-kokoelma on odotettu ja hauska kokoelma, kiitos kustantajan eli Zum Teufel panee jälleen parastaan esille, vieläpä kovakantisena versiona. Itse pidin Pahkasiasta ja sen kaikista sarjoista. Miihkali ansaitsee kyllä aivan hillittömän erikoismaininnan tekstiensä takia – sellaista anarkistista ja parodista otetta harvemmin tuolloin näki, eikä tyyli liene aivan vieras nykypäivänäkään.
Suosittelen kaikille Miihkalin aikaisemmin tavanneille sekä uusille ystäville. Kaikki nyt ainakin tutustumaan huumoriin, jossa väkisin joutuu nykyisin nauramaan itse itselleen. Jokaisen sarjakuvista vähänkään kiinnostuneen kannattaa lukea tämä ainakin kerran – itse palaan tähän taatusti jatkossakin.