Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ove on pahimman luokan mielensäpahoittaja ja parantumaton rivitalokyttääjä. Joka aamu hän tekee kierroksen asuinalueellaan tarkastaen, ettei kukaan ole tehnyt mitään sääntöjen vastaista. Naapurit ovat hänelle hulttioita, tomppeleita tai vätyksiä. Nykyajan ihmiset eivät Oven mielestä osaa peruuttaa peräkärryllä varustettua autoa, ilmata pattereita, vaihtaa renkaita eikä heillä ole kunnon työkaluja. Saati sitten että tietäisivät, mikä on ainoa kunnollinen ja isänmaallinen autonmerkki.
Oven vaimo Sonja on kuollut ja Ove itse menettänyt työpaikkansa, joten hänellä on entistä enemmän aikaa ympäristön seuraamiseen. Sitten taisteluissa kärsinyt kulkukissa ja naapurin Parvaneh, ”hullu raskaana oleva ulkomaalainen nainen”, kuten Ove häntä kutsuu, onnistuvat rikkomaan vähin erin Oven ympärillä olevaa sosiaalista tyhjiötä. Mutta pystyykö Ove muutokseen?
Fredrik Backmanin esikoisteos on hauska kirja – ehkä se ei nyt ihan Mielensäpahoittajan tapaan ääneen naurua kirvoittanut, mutta hymyn kuitenkin useasti. Jokainen meistä tuntee varmaan näitä Oven kaltaisia rutiinien, tekniikan ja järjestyksen rakastajia. Backman osaa mielenkiintoisella tavalla kuljettaa lukijaa läpi kirjan: aluksi Ove yksinomaan ärsyttää, sitten hänen toimissaan ja ajatuksissaan alkaa nähdä niiden oman sisäisen järjen ja lopuksi häntä kohtaan tuntee kovastikin sympatiaa. Ehkäpä lukija alkaa nähdä hänet yhä vähemmän kyllästyneiden naapurien tavoin ja yhä enemmän kuten edesmennyt lempeä Sonja-vaimo.
Kirjan sivuhenkilöt on kuvattu suppeasti mutta oivallisesti, erityisesti juuri iranilaissyntyinen Parvaneh ja hänen kaksi lastaan. Kissanystävät pitänevät myös tästä kirjasta, sillä niin hauskasti tuo nelijalkainen astelee Oven maailmaan. Mies, joka rakasti järjestystä ei ole varsinaisesti mikään hyvän tuulen kirja tai harmitonta viihdettä, koska se käsittelee pohjimmiltaan melko vaikeita aiheita, mutta ainakin minulle siitä jäi lopuksi harmoninen ja tyytyväinen olo.
