Uudenlaisen näkökulman löytäminen talvi- ja jatkosotaan on näitä sotia kuvanneen kirjallisuuden suuresta määrästä johtuen vaikeaa, mutta viiden kirjoittajan yhteisponnistus Mieliala : Helsinki 1939-1945 lähestyy sotaa kahdesta isosta, varsin vähälle huomiolle aiemmin jääneestä näkökulmasta. Ensimmäinen uusi näkökulma sotaan on kotirintamalla organisoitu mielialatiedustelu, joka alkoi talvisodan alussa ja jatkui koko sotien ajan. Kirjassa käydään läpi se, miten tiedustelu organisoitiin ja ketkä käytännössä tiedusteluun osallistuivat. Sota-aikaa myös kuvaillaan mielialatiedustelun raporteista nostetuilla viittauksilla, jotka kuvaavat osuvasti sotamenestyksen mukaan vaihdelleita tunnelmia kotirintamalla.
Toinen iso sota-aikaa kuvaava kokonaisuus on taide sekä konkreettisesti sota-aikana syntyneen taiteen ja taidetta luoneiden taiteilijoiden kautta kuin myös taiteen evakuointia ja sodan aikana järjestettyjä taidenäyttelyitä ja -tapahtumia kuvaamalla. Kokonaisuus on kattava ja käy mielenkiintoisesti läpi esimerkiksi Suomen ja Natsi-Saksan välistä taidenäyttely-yhteistyötä jatkosodan aikana kuin myös sitä, miten Helsingin taidemuseoiden taideaarteiden evakuoinnit toteutettiin ja mitä evakuoiduissa tiloissa sodan aikana muuten tapahtui.
Kiinnostavaksi kirjan tekee se, että HAM Helsingin taidemuseo (Tennispalatsi) ja Helsingin kaupunginmuseo (Hakasalmen huvila) ovat yhdessä Anna Kortelaisen kuratoimana toteuttaneet kirjan pohjalta näyttelyn, jota voi käydä katsomassa 1.3.2020 asti. Esillä on valtaosa kirjassa esitettävästä suomalaisesta taiteesta ja otteita sekä mielialatiedustelun raporteista että sodan aikaisesta rintamalla syntyneestä suomalaisesta ja saksalaisesta taiteesta. Erityisen näkyvästi esillä ovat suomalaiset naistaiteilijat, joiden rooli taidekentässä korostui sodan aikana miesten taistellessa rintamalla.