En ole erityisemmin perehtynyt ruotsalaisiin dekkareihin, mutta Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia ei ollut pettymys. Päinvastoin, olin heti niin koukussa kirjaan, että muu elämä meinasi jäädä. Heräsin jopa öisin lukemaan.
Päähenkilönä on Mikael ”Kalle” Blomkvist, toimittaja, joka saa vankeustuomion kunnianloukkauksesta. Hän saa sitten yllättäen tarjouksen tutkia katoamistapausta vuodelta 1966. Suuren yrityssuvun nuori nainen oli kadonnut ja kaikista tutkimuksista huolimatta juttu oli jäänyt selvittämättä. Mikael alkoi selvittää sitä ja siitä alkoikin jännite, joka jatkui kirjan loppuun asti.
Ihastuin Mikaeliin melkeinpä ensi metreillä. Erittäin mielenkiintoinen henkilö on myös Mikaelin avustaja Lisbeth Salander. Lisäksi kaikki kirjan muut henkilöt ovat kuvattu niin, että alkoivat elää, melkeinpä minunkin elämässä.
Kirja oli niin täynnä koukkuja, että sitä vaan oli heti jumissa. Oli pakko saada koko ajan tietää, mitä seuraavalla sivulla tapahtuu. Niitä sivuja sitten piisasi reilut 500 ja kun ne oli luettu, jäi sellainen kaipuu ja into saada tietää lisää, että onneksi kirja oli Millennium-trilogian ensimmäinen osa. Seuraavaksi tartun kakkososaan Tyttö joka leikki tulella.