Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Alkukesästä lueskelin Mauri Kunnaksen Aavemaiset tarinat -yhteisnidettä, joka johdatti luurankojen, vampyyreiden ja kummitusten maailmaan. Nuo lähinnä humoristiset tarinat muodostivat oivan kokonaisuuden, joka päätyi oitis pikkulukijoidemme kirjalliseen kokoelmaan. Hauskaa, että Kunnaksen klassikoita tuodaan esiin tällä tapaa, teemoitettuina yhteisniteinä.
Tuorein tapaus tätä lajia on Merirosvotarinat, joka kätkee kansiensa väliin kaksi Kunnas-klassikkoa. Apua, merirosvoja! vuodelta 1994 on lyhyitä merirosvotarinoita sisältävä merirosvojen historiasta ja sen tunnetuista hahmoista ammentava kokoelma, Aarresaari vuodelta 2012 taas nimensä mukaisesti Kunnaksen tulkinta tuosta 1800-luvun lopun klassikkoromaanista.
Kokoelman molemmat teokset olivat minulle ennestään tuntemattomia ja täytyypä myöntää, että niin ikään R. L. Stevensonin Aarresaari on joko lukematta tai sitten hautautunut hyvin syvälle muistini salaisiin kansioihin. No, tunnenpa nyt ainakin tämän kunnasmaisen version.
Merirosvot sinänsä eivät koskaan ole olleet omaa sydäntäni lähellä ja ehkäpä juuri tästä syystä nämäkään kaksi teosta eivät sykähdyttäneet aivan totutulla tavalla. Eivät ne huonoja ole, missään nimessä, ja merirosvojen ystävät ilahtuvat kokoelmasta aivan varmasti. Kun Kunnas itse vielä esipuheessan tokaisee Aarresaarensa kuvitukseen sisältyvän muutamia uransa parhaista kuvista, ei niitä voi olla arvostamatta.
Omat pikkulukijani ovat vielä hieman nuoria Aarresaaren rommintuoksuiselle, rähiseviä merirosvoja sisältävälle tarinalle, mutta kyllä tämänkin aika vielä varmasti koittaa. Innostuneita lukijoita ei varmasti puutu. Ja toisaalta, Apua, merirosvoja! sisältää lähinnä hauskoja ja hassuja juttuja eli kokonaisuus on monipuolisuudessaan mainio.
Suositan ja totean, että kyllä tämäkin klassikkosarja on kerättävä kokonaan, on Kunnas vaan sellainen mestari.
