Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viime vuonna meriteemaa lähestyi konkari Helena Sinervo Merirequiem-kokoelmallaan. Nyt Nina Rintala on tarttunut neljännessä kokoelmassaan Merenalaiset hulmuavat osat samaan aiheeseen. Meri monissa muodoissaan, aaltoineen, hulmuavine osineen, ihmisten saastuttamana, alkukotina ja roskapyörteenä.
Kuinka pienikokoiseen kirjaan mahtuu valtameri? Osina, pieninä näkökulmina, mutta hyvin valiten oikein edustavasti. Tyyliltään Merenalaiset hulmuavat osat on monimuotoinen kuin meri itse. Säkeet vyöryvät sivuille monipuolisesti, sivujen tarjoamaa tilaa hyödynnetään eri tavoin, myös kuvallisesti. Runojen tekstiä koristellaan typografisin keinoin. Ihan jokaisesta tehokeinosta en välttämättä ole samaa mieltä, mutta ainakin kokonaisuus on elävä.
Tyylikeinoista minua miellytti suuresti toiston käyttö. Toistoa näen lukemassani nykyrunoudessa liian vähän. On niin yksinkertaisen toimiva tehokeino sanoa sama asia uudestaan, ehkä vähän eri tavoin, että sitä sietäisi käyttää enemmän. Kuten vaikka tässä:
hhhulluus asuu päissä, vaahtopäissä,
eniten ihmispäissä.
Kronometri tikittää.
Meri hengittää niin hi taas ti, sshhhhhhhhhhhhhhhhhhh
hhhulluus asuu päissä, vaahtopäissä.
Kronometri tikittää
eniten ihmispäissä.
Meri on aihe, josta on vaikeaa – ja tarpeetontakin – puhua tarttumatta ongelmiin, siihen tuhoon, jota ihmiskunta on meriluonnolle tehnyt ja tekee jatkuvasti. Samalla aihe on vaikea: miten kirjoittaa sellaisesta, ilman että runous muuttuu luennoimiseksi, saarnaamiseksi, torumiseksi? Rintala onnistuu kuitenkin keskimäärin oikein hyvin. ”Surffipummit”-runo ei minulle toimi, mutta toisaalta heti samalla aukeamalla oleva ”Vapaaehtoiset puhdistusjoukot rannalla” on iskevä ja kaunis teksti.
Yksi kokoelman kauneimmista hetkistä on kuva sateesta, joka heti pintaan osuessaan muuttuu mereksi:
Uit, suussasi pauhaa veden hengitys, suonissasi
merenkierto, uit tumman veden sylissä, tuuli kääntyy
hyvin hitaasti kuin vanha ikkuna, sade putoilee raskaana ja
muuttuu heti pinnassa mereksi, reunoilla kaislat taipuvat
suojaksi.
Merenalaiset hulmuavat osat on kaunis ja ajatuksia herättävä runokokoelma.
