Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Erlendur on lähtenyt Reykjavikista Itä-Islantiin kauan sitten kadonnutta pikkuveljeään etsimään – jälleen kerran. Hän asustelee vanhassa autiossa kotitalossaan, hakee kahvia huoltoasemalta ja käy uimahallissa suihkussa. Tuntureilla ja kylillä kierrellessään hän kiinnostuu vähä vähältä toisestakin katoamistapauksesta. Jo toisen maailmansodan aikaan katosi kovassa talvimyrskyssä nuori nainen. Hänen kohtaloaan ei kukaan tiedä – vai tietääkö sittenkin? Lähes kaikki tapaukseen liittyvät henkilöt ovat jo aikoja sitten kuolleet, loput ovat joutuneet elämään asian kanssa tavalla tai toisella.
Arnaldur Indriðasonin suosittu dekkarisarja on edennyt jo yhdeksänteen suomennokseensa (kahta ensimmäistä romaania ei ole suomennettu). Edeltäjiensä tapaan Menneet ja kadonneet on synkkäsävyinen ja alakuloinen tarina, jonka pääosissa ovat elämän jotenkin kaltoin kohtelemat hahmot. Parista edellisestä osasta poissa ollut poliisi Erlendur palaa nyt tutkimusten tekijäksi, vaikkei hänen toimiaan varsinaiseksi poliisintyöksi voikaan kutsua. Menneet ja kadonneet menee syvemmälle Erlendurin omaan tarinaan, kun kertomuksen toinen päälinja kertaa hänen lapsuuttaan ja sitä kohtalokasta myrskyä, jossa hänen veljensä katosi. Veljen tarina taitaa nyt viimein saada ratkaisunsa, mutta kuinka käykään Erlendurin?
Arnaldurin kirjoissa Islannin ankara luonto on aina yhdessä pääosassa, ja upeat vuorimaisemat houkuttelevat armottomuudellaan nytkin. Arnaldurin vähäliikkeistä tarinaa oli jälleen nautinto lukea, ja ainakin Erlendur-sarjaan jo ennestään tutustuneille Menneet ja kadonneet on täsmäosuma. Ensimmäiseksi sarjan lukukokemukseksi tämä taas puolestaan on vähän hankalampi pala, sillä Erlendurin sielunelämä ja traumat ehkä avautuvat paremmin, jos hahmoa tuntee jo hieman ennestään. Joka tapauksessa vahva suositus tälle!
