Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Erilaisia elämäntaito-oppaita pukkaa markkinoille joka kirjasyksy ja -kevät. Milloin minkin tekniikan tai ajattelutavan uskotaan tuovan lukijalleen onnea ja mielenrauhaa; viime aikoina ovat kai olleet suosittuja mindfulnessiin eli tietoisuustaitoihin ja muihin meditaatiota lähellä oleviin tekniikoihin perustuvat ajattelutavat. Sanon tämänkin vähän epäilevästi, sillä en ole juurikaan kyseistä kirjallisuutta lukenut; taannoin olen tosin tarttunut Helena Mirandan kivunhallintaan ja erilaisiin unettomuuden hoitoon paneutuviin kirjoihin, ja kyllä niissäkin edellä mainittuja itsehoitotapoja on suositeltu, Mirandan kirjassa jopa kissavideoiden katselua lääkkeeksi kovaan kipuun…
Mutta Iikka Kiven kirja on erilainen – melkein. Koska kirjoittaja on stand up -koomikko, hän ei pelkää laittaa alttiiksi nimeltä mainiten itseään Osama bin Ladenia, Donald Trumpia, Esko Valtaojaa tai vaikkapa Yö-yhtyettä. Erityisen vähän hän tuntuu pitävän Paolo Coelhosta, jonka lausetta hän siteeraa heti esipuheen alussa: ”Jos haluat jotakin, koko universumi auttaa sinua saavuttamaan sen.” Mutta Coelho-parka pudotetaan välittömästi jalustaltaan: ”Paskapuhetta. Universumi ei voi auttaa sinua. Se ei tiedä, mitä sinä haluat, eikä sitä kiinnosta ottaa selvää. Tämä ei johdu siitä, että universumi olisi keskustapoliitikko, vaan siitä, että tämä ei ole sille mahdollista, koska kosmos on ääretön klöntti aikaa ja avaruutta – siinä kaikki.” Ja tällaista tykitystä kirja on sitten jatkossakin; oltuaan kristitty ja kääntyneen siitä pois 25-vuotiaana Kivi näkee ihmiset vain yhden lajin apinoina tarpeineen ja lajinomaisine piirteineen. Ja huumori on välillä todella mustaa.
Hauskahan tämä kirja on, ei kai se muuten olisi koomikon kirjoittama. Kivi osaa tehdä yllättäviä johtopäätöksiä ja yhdistellä asioita luovasti. Mutta kappas – läsnäolon harjoittelu se kuuluu näköjään hauskuudellakin elävän miehen taitoihin! Ja kuten otsikkokin kertoo, hän suosittelee kovasti terapiaan menoa elämän vaikeiden asioiden selvittämiseksi; miten ja millä rahoilla, se jää vähän vähemmälle käsittelylle. Lisäksi kirjassa on loppupuolella luku ihmisen suhteesta luontoon, ja siinä Kivi äityy lähes saarnaamaan. Mutta nämä asiat, siis terapia ja luonto, lienevät sitten niitä kirjailijan elämän peruskiviä.
Mutta suosittelen – hauskaa lukemista, jossa vakavat asiat pilkahtelevat huumorin lomassa.
