Paljonko mehiläinen painaa? Alle 0,1 grammaa, ilmeisesti, mutta ehkäpä se ei tässä ole se tarpeellisin tieto. Katja Meriluoto on suomentaja, lastenkirjailija ja runoilija, ja keskittynyt tähän asti erityisesti vironkielisen runouden suomentamiseen. Nyt Meriluoto on julkaissut ensimmäisen oman runokokoelmansa.
Mehiläisteema alkaa Mehiläisen paino -kokoelman nimestä ja kulkee läpi tämän kokoelman. Teos jakautuu viiteen osioon. Ensimmäinen esittelee tikkuaskiin mahtuvan äiti Marfan ja paratiisin. Toisessa osiossa lähdetään lasiseinäisten talojen maailmaan, pois tutusta pesästä. Kolmannen osion aiheena on laidun, muuttuva ja vellova pitopöytä ja vuode. Neljäs osio hiljenee kaamostamaan talvipalloon. Viimeinen osio kääntyy meren puoleen, meren, jonka pinta kohoaa ja lämpötila nousee. Rauhoittaavaa on vain taksonomia, luokittelu.
Sataa lunta, preesens,
vuodenaika on mikä on, oikukas,
väistää määrittelyjä.
Kulkutautien aika.
Hengitystä pidätellen odotan eräänlaista kevättä.
Takakansi kertoo kokoelmassa etsittävän ”paikkaa yhteisössä ja kokeillaan siipiä sen ulkopuolella”. Siihen mehiläispesä on kelpo vertauskuva: pesän ja parven ulkopuolinen mehiläinen on kovin heikoilla. Toisaalta mehiläinen on myyttisiltä merkityksiltään rikas eläin, sielujenkantaja. Siihenkin tässä kokoelmassa viitataan.
Varsinkin kokoelman loppua kohden sivuille hiipii myös väistämättömältä vaikuttava ilmastotuho. Arvostan; tämä on rehellisyyttä, se todellisuus jossa elämme ja jonka on syytäkin näkyä teksteissä. Toisaalta tunnelma ei ole tyystin toivoton.
Kymmenen vuotta, merten armonaika.
Kahlaan veteen, se on liian lämmintä,
liian leväistä,
mutta pohjassa on vielä lajeja, joita en tunne,
ihmisen tarve antaa nimet ja paikka kaikelle
elollisten sukupuussa.
Mehiläisen paino on kaunis kokoelma. Ihan kansia myöten: kansitaiteilija Jonna Nisu ansaitsee kiitosta kirjan erittäin viehättävästä kansikuvasta. Meriluodon säkeet ovat taitavasti rakenneltuja ja kirjan sivuilta löytyy paljon ilahduttavia ajatuksia ja miellyttäviä säkeitä. Näitä runoja on ilo lukea ja ajatella. Kokoelmasta rakentuu eheä kokonaisuus. Katja Meriluoto onnistuu tekemään heti esikoiskokoelmallaan vaikutuksen.