Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Annastiina Stormin tuoreempi teos Kerro, kerro jätti sen verran hyvän vaikutelman, että esikoisteos Me täytytään valosta täytyi myös ottaa luettavaksi.
Kirja kertoo sisaruksista Siljasta ja Santusta, isästä ja äidistä, mummosta eli äidin äidistä. Perhe lasten ympärillä on hajoamassa. Äiti on ensin yötöissä ja sairaalassa, isä taas saattaa kadota omille teilleen ja jättää lapset yksin kotiin ja Santun odottelemaan yksinään kirjaston kahvilaan.
Stormin tyyli on kaunista ja taiteellista – välillä vähän liiankin mutkaisaa, toisinaan ehkä kaipaisi suoraviivaisempaakin kerrontaa. Me täytytään valosta on kuitenkin aivan luettava ja tarina hahmottuu kyllä, vaikka kerronta aika sirpaleista onkin. Välillä täytyy kuitenkin olla tarkkana sen kanssa, kuka kertojista kulloinkin on äänessä.
Nykypäivästä vaihdellaan välillä äidin lapsuuteen, jossa mummo näyttäytyy melkoisena hirmuhallitsijana. Tämä näkökulma täydentää kirjaa mukavasti. Koko perhe näyttäytyy kovin tasapainottomana. Mummokin toivoo miehensä kuolemaa ja virittelee portaanpieleen kiven, johon ukkorahja voisi kaatuessaan kolauttaa päänsä, että pääsisi eroon miehestä ilman syntistä ja häpeällistä eroa.
Me täytytään valosta on kiehtova ja tyylikäs perhekuvaus joukosta erottuvalla toteutuksella.
