Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kulta on zimbabwelainen 10-vuotias tyttö, joka asuu hökkelikylässä ja ryöstelee ystäviensä kanssa guavoja hienomman kaupunginosan puutarhoista. Lasten elämä on vauhdikasta ja kovaäänistä.
Me tarvitaan uudet nimet on oikeastaan novellikokoelma, joka koostuu irrallisista katkelmista Kullan ja tämän ystävien elämästä. Lapset leikkivät, aikuiset odottavat vaaleja ja muutosta, ulkomaiset avustusjärjestöt käyvät tuomassa tavaraa, elämä kulkee rataansa, kaikesta hurjasta huolimatta. Lapset joutuvat todistamaan kaikenlaista, vaikka eivät kaikkea aivan ymmärräkään.
Kaikki haaveilevat pääsystä ulkomaille, etenkin Amerikkaan on hienoa päästä. Kullan Fostalina-täti asuu Destroyedmichiganissa Amerikassa, ja sinne Kultakin haluaa – ja lopulta pääsee. Kirjan loppupuolella ääneen pääsee teini-ikäinen Kulta, joka asuu laittomana siirtolaisena Amerikassa tätinsä luona. Pidin alkupuolesta enemmän, mutta loppupuolikin tarkkailee asioita siirtolaisen näkökulmasta valaisevalla tavalla.
Kirja käy läpi afrikkalaisia kliseitä – AIDS, despootit, köyhyys – mutta sillä on oma värikäs äänensä. Lasten maailman kautta välittyvät synkätkin tapahtumat piirtyvät omintakeisella tavalla. Suomentaja Sari Karhulahdelle kiitos hyvästä käännöksestä: kieli elää ja on monipuolista. Kirja on mielenkiintoisesti erilainen verrattuna lukemiini vanhempaa sukupolvea edustaviin afrikkalaiskirjailijoihin, kuten Ngũgĩ wa Thiong’oon.
