Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tässä kirjassa herättää tietysti ensimmäiseksi huomion se sinänsä merkityksetön seikka, että sen on kirjoittanut kaksi Elina Hiltunen -nimistä henkilöä, futuristi ja tuottaja. Heistä futuristi-Elina on itse läpikäynyt toistuvan vakavan masennuksen ja toimii siinä mielessä kokemusasiantuntijana, mutta kyllä kirjan alussa on lueteltu pitkä lista lääketieteen, psykologian ja erilaisten hoitomuotojen edustajia, joita on haastateltu kirjaa varten. Lisäksi mukana on usean masennusta sairastaneen henkilön anonyymejä tekstikatkelmia.
Rakenteeltaan kirja on melko perinteinen, mutta eihän siinä mitään vikaa ole, kun teksti on helposti luettavaa ja ymmärrettävää ja kirja kulkee eteenpäin loogisesti. Aluksi esitellään suppeasti masennuksen ja itsemurhien levinneisyyttä meillä ja maailmalla – minua ainakin hätkähdytti tieto, että itsemurha on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy 15-29 -vuotiailla. Kysymys on siis todella laajasta ja vakavasta ongelmasta. Mielenterveyden häiriöiden, eli kuten ennen sanottiin reilusti hullujen, hoidosta on oma lukunsa. Tiesittekö muuten, mistä tulee sana seinähullu? No tietenkin siitä, että ennen maailmassa levottomat potilaat kahlittiin seinään. Onneksi inhimillisyys on lisääntynyt näiltä ajoilta!
Masennuksen oireita kuvataan sitten melko laajasti; mukaan on otettu esimerkiksi vertauskuva Harry Pottereiden ankeuttajista sekä runsaasti potilaiden kuvauksia, jotka osoittavat, kuinka monimuotoinen sairaus masennus todella on. Hoitojen osalta pääpaino on psykoterapioiden kuvauksessa, vaikkakin lääkkeistäkin puhutaan napakasti ja kaiken oleellisen kattavasti. Erityisesti pidin taulukoista, joihin oli koottu eri terapiamuotojen kuvaukset ja käytännön toimintatavat. Sitten annettiin katsaus erilaisiin neuromodulaatiohoitoihin, joista tutuin on jo kauan käytössä ollut psykiatrinen sähköhoito ECT, mutta monet muut luetellut hoitomuodot olivat minulle kerrassaan scifiä. En ollut koskaan kuullutkaan esimerkiksi ketamiini-infuusiosta, kun ketamiinia minun mielestäni on käytetty lähinnä hevosten tainnuttamiseen, tai vagushermon stimuloinnista, jossa potilaalle asennetaan leikkauksella kaulalla olevaan vagushermoon pari elektrodia. Mutta tiede kehittyy, totta kai. – Loppupuoli olikin sitten vähän tutumpaa, kun kerrottiin itsehoidosta, eli lähinnä oikeasta ravinnosta, levosta ja liikunnasta.
Masennuksesta selviää! -kirja antoi nimensä mukaisesti paljon toivoa kyseisestä sairaudesta kärsiville. Sen loppuun oli vielä koottu nettikyselyn tuloksia aiheesta Mitä masennus opetti? Osa vastaajista totesi karusti, että ei mitään, mutta sitten oli toisenlaisiakin ääniä:
”Sen, että miten sitkeää tekoa olen, ja vaikka tilanne näyttäisi kuinka synkältä, voit silti mennä enemmän pohjalle, ja sieltä pohjalta on mahdollista nousta ylös ja pärjätä.”
