Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tätä kirjaa odotin ja kun sen sain, aloin lukea ja sitten kuuntelin äänikirjana! Kirjaa ei voinut joka tilanteessa lukea, mutta äänikirjaa voi (ainakin melkein). Äänikirjassa on vielä se pointti, että kun sen on lukenut Martti Suosalo itse, siihen pääsee ihan eri lailla mukaan. Aivan kuin olisi soittanut minulle ja kertonut elämästään.
Tämän kirjan Martti Suosalon elämästä on luonut Johanna Venho ja taidokkaasti onkin osattu koota kaikki oleellinen. Edetään kronologisesti alkaen Martin lapsuudesta, Oulun Tuirasta, millä tuntuu olevan edelleen melkoinen merkitys. Teatterikipinä sai alkunsa sieltä ja ihan lapsena.
Teatteri-ihmisille, niin ammattilaisille kuin harrastajille ja katsojista nyt puhumattakaan, tämä kirja on melkoinen tietopakkaus. Saadaan Suosalon verran osviittaa siitä, mitä se teatterin tekeminen parhaimmillaan ja pahimmillaan voi olla. Kuinka hän on ottanut tosissaan sen tekemisen eivätkä roolit ole syntyneet ihan itsestään. Roolin rakentamisesta kertominen onkin erittäin kiinnostavaa.
Oma osionsa on Teatterikorkeakoulu. Olen lukenut monen tarinat siitä ajasta kun Turkka siellä huseerasi ja millaiset jäljet se on jättänyt. Tässä kirjassa saa tietää, miten Martti Suosalo koki Turkan opit ja ohjeet. Joka tapauksessa äärimmäisen kiinnostavaa.
Suosalo kertoo olevansa ujon sorttinen ja oli sitä jo pienenä, kun upposi mielikuvitusmaailmaansa. Eli pitkään koiransa kanssa ja ennen Virpi Suutaria hänellä oli jonkinlainen suhde erään tanssijan kanssa. Vaan miten kauniisti kerrotaan siitä, miten kaikki Virpin kanssa alkoi ja miten jatkui ja kuinka heillä on yhteistä taivalta jo kolmen aikuisen lapsen verran.
Tässä kirjassa kerrotaan elämänmakuisia asioita ja miten ne on kerrottu, niin ihan kuin olisi itse mukana ja miten välillä naurattaa. Vaikka Martti kertoisi vain siitä, millainen oli lapsuuden hammaslääkärireissu. Ihan kamala, mutta silti se tyyli, kuinka se tässä kirjassa tarjoiltiin, oli hupaisa.
Koko kirja, alusta loppuun, on upeata luettavaa tai kuunneltavaa ja siinä on myös kuvia. Loppupuolella tämä 60-vuotias mies kertoo suuresta haaveestaan perustaa kiertävä näyttelijäseurue telttoineen päivineen. Unelmat eivät lopu, vaikka niitä toteuttaakin.
