Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viime syksynä ilmestyi erinomainen Korsetti ja krusifiksi : Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria, joka esitteli lukijalle muiden muassa kuuluisan markiisitar de Sévignén, jonka kirjeenvaihto on noussut klassikon asemaan ranskalaisessa kirjallisuudessa. Vaikka Korsetti ja krusifiksi käsittelikin ansiokkaasti myös kirjeiden sisältöä, niin itse kirjeitä kyseisessä kirjassa ei kuitenkaan ollut. Voisi siis sanoa, että Teoksen päätös tuoda de Sévignén kirjeet suomalaislukijoiden ulottuville näin kesäksi on ajoitukseltaan aika lailla täydellinen.
Kirja koostuu noin 140 kirjeen valikoimasta ja sen lisäksi kirjan alussa on pitkällinen mutta ehdottoman tarpeellinen johdanto, jossa Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla esittelevät sitä maailmaa, jossa markiisitar de Sévigné vaikutti.
Kirjeissä herää eloon 1600-luvun eliitin yksityiselämä iloineen ja suruineen; osansa saavat aikansa muotivirtaukset ja juorut, toisinaan myös poliittiset tapahtumat. Markiisittaren suurin ilo elämässä oli ehdottomasti hänen tyttärensä Madame de Grignan ja hänen ero tyttärestään olikin alkusysäys markiisittaren mittavalle kirjeenvaihdolle. Nykylukijalle silmiinpistävää kirjeissä ovat äidin loputtomat rakkauden tunnustukset ja myös puuttumiset aikuisen tyttärensä elämään. Väistämättä tuleekin mietittyä mitenköhän tytär on äitinsä kirjeisiin aikanaan reagoinut. Valitettavasti Madame de Grignanin kirjeet eivät ole säilyneet, mutta Rosenberg ja Tuomarla arvelevat, että jotain voinee päätellä siitä tosiasiasta, että tyttärellä ei tuntunut olevan kiirettä perhevisiiteille.
Toinen aihe, johon kirjeissä palataan kerta toisensa jälkeen on terveys. Perhepiirissä kärsittiin ainakin reumatismista ja kupasta, ja puheenaiheeksi nousevat usein myös tuttavien terveys ja kuolemantapaukset. Ottaen huomioon tuolloisen lääketieteen matalan tason, erilaisista hoidoista lukeminen oli yllättävänkin mielenkiintoista. Mistään kohtalolle alistumisesta ei voida todellakaan puhua.
Kirjeissä luonnollisesti viitataan paljon aikalaisia puhuttaneisiin tapahtumiin, jotka harmillisesti ovat nykylukijoille enimmäkseen vieraita. Kirjassa on kylläkin runsaasti alaviitteitä, jotka hieman auttavat asiassa, mutta minun puolestani niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mysteeriksi esimerkiksi jää, kuka oikein onkaan lyhyesti mainittu ”suosikki Tanskanmaalta”, joka oli romanttisesti rakastunut prinsessaan, ja joutui sittemmin vangituksi ja oikeuden eteen. Tällaisia kutkuttavia esimerkkejä on kirjassa paljon.
Toinen, sinänsä mitätön asia, jota jäin kaipaamaan on de Sévignén sukupuu. Kirjassa kylläkin on luettelo keskeisistä henkilöistä, mutta koin, että sen lisänä sukupuu olisi helpottanut yhdellä silmäyksellä hahmottamaan perheen sukulaisuussuhteita. Erityisesti milloin perheen lapset ja lapsenlapset ovat oikein syntyneet, ja minkä ikäisiä he oikein olivat kirjeiden kirjoittamishetkellä.
Kaiken kaikkiaan teos oli kuitenkin oikein mielenkiintoista luettavaa. Vaikka kirjan kirjevalikoima onkin vain pieni murto-osa kaikista de Sévignén kirjeistä, antaa valikoima onnistuneesti elävän ja hengittävän kuvan yhdestä aikakaudesta ja myös sen kaiken hetkellisyydestä. Edellä mainittu asia tuntui mietityttävän markiisitarta paljon, joten miksipä ei siis lukijaakin. Mikäli 1600-luvun historia kiinnostaa, kannattaa kirjaan ehdottomasti tutustua!
Kaikki on hyvin ja liiankin, sillä minusta tuntuu, serkku hyvä, että päivät ja kuukaudet ja vuodet kiitävät niin nopeasti, etten enää pysy mukana. Aika lentää ja vie minua mukanaan. Vaikka haluaisin pidätellä sitä, aika kuljettaa minua vääjäämättä, ja se pelottaa minua suuresti.