Mariologia on teologian piiriin lukeutuva tieteenala, joka valottaa kristikunnan tunnetuimman naisen, Marian eli Jeesuksen äidin tarinaa ja asemaa. Sisko Ylimartimon kirja ei ehkä ole tiukkaa tieteellistä tutkimusta, mutta se antaa hyvin paljon tietoa ja elämyksiäkin tästä aiheesta.
Raamatussa ei kerrota Mariasta ja hänen koko elämästään lopultakaan kovin paljon, mutta eri evankeliumeja yhdistellen ja apokryfisiin eli Raamatun kaanonin ulkopuolelle jätettyihin juutalaisiin ja varhaiskristillisiin teksteihin tukeutuen hänestä on luotu melko kattava yleiskuva, etenkin kun näiden virallisempien tekstien lisäksi Marian ympärille on luotu paljon legendoja eli pyhimystaruja.
Erityisen suosittu Maria-aihe on ollut kuvataiteessa: hänestä on luotu ikoneita, veistoksia ja maalauksia. Ylimartimon kirjassa tarkastellaan ansiokkaasti sekä kirjallisia että kuvallisia lähteitä, ja sen runsas kuvitus tarjoaa lukijalle paljon ravintoa sekä silmille että sielulle. Ylimartimo ja hänen puolisonsa ovat mitä ilmeisimmin matkustelleet hyvin paljon ja valokuvanneet näillä matkoillaan suuren osan kirjan visuaalisesta annista.
Minkälainen nainen Maria sitten oli? Kirja kertoo että hän oli nuori mutta hyvin nöyrä tullessaan Jeesuksen äidiksi Pyhän Hengen kautta. Varsinkin ortodoksisessa kirkossa on sitten haluttu korostaa Marian ikuista neitsyyttä esimerkiksi siten, että myöhemmin evankeliumeissa mainitut Jeesuksen veljet olisivat itse asiassa hänen velipuoliaan Joosefin, Marian puolison, edellisestä liitosta.
Ylimartimo käy kirjassa läpi Marian ja Jeesuksen elämän kronologisesti siis sekä tekstin että monipuolisen kuvituksen kautta. Lisäksi hän avaa Mariaan liittyvää symboliikkaa, vaikkapa sitä, miksi hänet on taiteessa ja ikoneissa useimmiten kuvattu pukeutuneena siniseen ja punaiseen: punainen viittaa Marian ihmisyyteen, sininen taas taivaallisuuteen ja jumalallisuuteen.
Ylimartimo tarjoaa lähes hengästyttävän paljon tietoa ja yksityiskohtia aiheestaan, ja voi vain ihailla hänen tekemänsä taustatyön määrää. Ihan kaikista hänen näkemyksistään en ollut aivan samaa mieltä; esimerkiksi etsiessään mystiselle raskaudelle ja syntymälle vastaavuuksia Vanhasta testamentista hän kirjoittaa: ”Kun juutalaisille Vanha testamentti on historiaa, kristilliset ajattelijat ovat uskoneet, että siihen kätkeytyy jokin syvempi totuus.” Mielestäni tämä asia on lähes päinvastoin: varsinkin protestanttikristityt ovat pitäneet Vanhaa testamenttia lähinnä historiakirjana, kun taas juutalaisuuden sisällä on lukuisia tapoja ja suuntauksia lähestyä sitä mystisesti. Mutta tämä nyt on vain pieni yksityiskohta kirjan ansiokkaassa kokonaisuudessa. Suosittelen sitä kaikille teologiasta, uskonnosta ja taiteesta kiinnostuneille.