Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Hiljainen – kuin jo hajalla oleva mies, edessä jälleen yksi tylsä päivä. Päivä alkaa kuten aina, siitä kylpyhuoneen kautta aamupalalle, tehtaaseen työhön sekä sen jälkeen baariin, huvipuistoon sekä kotiin. Mies on ilmeetön, tyhjäkatseinen. Kaikki roikkuu, myös mukana seuraava olento. Koira? Koira, jolla on oudon pitkät raajat (tai ulokkeet…) sekä runsaasti teräviä valkoisia hampaita. Luukukkia vai hampaita? Valkoisia hampaita riittää tarinassa muutenkin.
Kun hän saa potkut tehtaasta, hampaat ovat läsnä. Jotain pahaenteistä on ilmassa. Hampaita on myös baarin vessassa, jossa tapahtuu jotain outoa. Toki mies potkaistaan ulos sieltäkin, lisää hampaita – isoja hampaita. Paljon hampaita on tarjolla myös huvipuiston kummitusjunassa, jonne mies seuraavaksi etsiytyy. Ketään ei näy. Hampaita sekä tunnelin katossa myös selkänikamia ja ympärillä kylkiluita. Hampaita!
Kotona on rauhallista, mutta kaikki on revitty kuin jotakin olisi etsitty. Vai onko rakas koira, se musta epatto, tehnyt tämän? Ainakin se istuu miehen sylissä kauniisti – onko se koira? Musta se ainakin on ja roikkuu miehen mukana kuin salaa. Kumpikin tuntuu tarvitsevan toistaan jollakin salamyhkäisellä tavalla. On tämä kummallinen kaveruus kuitenkin parempaa kuin yksinäisyys?
Outoa on näiden kahden symbioosi. Oikeastaan vielä oudompaa on albumin lähes sanaton musta-valkoinen maailma, jossa ei muita sävyjä todellakaan ole. Ei lainkaan. Kuvitus muodostaa oman kokonaisuutensa, isompia pintoja sekä toisaalta hyvinkin pieniä yksityiskohtia. Sanoja löytyy vain TV:stä tulevien uutisten, lehtikirjoitusten, mainosten, seinäkirjoitusten, julisteiden sekä erilaisten lippusten ja lappusten tarjoamista viitteistä. Tekstitystä albumissa siis ei ole, jokainen etsii merkityksen itse. Onko uutisilla jotain tekemistä tarinan kanssa ja kuka on murhattu Floyd? Entä suomeksi lauletulla musiikilla, jota TV tarjoaa kehnosti esitettynä? Villiä, absoluuttisen loistavan mielipuolista ja vainoharhaista menoa. ”Looks like the sky will be black and beautiful today…”
Man with the Dog antaa jokaiselle mahdollisuuden laatia oma selityksensä mielettömille asioille. Tämän voisi nähdä absurdina nykymaailman kuvauksena tai vain koomisena ja kaoottisena dystopiana. Parhaat selitykset ja runsaasti vinkkejä saa pienistä yksityiskohdista, joita löytyy yllättäen eri kuvakulmista ja mitä kummallisimmista paikoista. Pidin tästä, kovasti. Kokonaisuus, jota suosittelen jokaiselle.