Ensin oli vitsi. Mainosalan ammattilaiset Olli Hietalahti ja Joune ”Jokke” Laune viettivät 2000-luvun alkupuolella aikaa amesterdamilaisessa pubissa, kun eräästä rommimainoksesta pälkähti päähän hauska idea. Ron Jeremy on maailmankuulu pornotähti, mutta ron on myös espanjaa ja tarkoittaa rommia. Siispä ’Ron de Jeremy’ tarkottaisi yksinkertaisesti Jeremyn rommia. Hehhheh. Siinäpä vasta olisi iskevä huumoribrändi! Yleensä tällaiset ideat vaipuvat kaikessa hiljaisuudessa pöytälaatikkoon, mutta ei tällä kertaa. Lopulta menestyvä ura mainostoimisto Kingissä saa jäädä kun kaksikko ottaa yhteyttä itse Ron Jeremyyn, josta tulee säihkyvän rommibrandin keulakuva – vaikka miehillä ei ole mitään kokemusta viinabisneksestä, eikä aavistustakaan, miten ja mistä sitä rommia edes saa. Mikä voisi mennä pieleen?
Maisteluni : Romminmakuinen tarina yrittäjyydestä on harvinainen ja piristävä yrityskirjallisuuden edustaja siinä mielessä, että se kertoo epäonnistumisesta. Vaikka koko rommibrändin ideasta voi olla montaa mieltä, ongelma ei kuitenkaan ollut siinä etteikö posketon idea olisi lähtenyt lentoon. Ongelma ei myöskään ollut siinä, että lähteminen rommibisnekseen olisi ylipäätään ollut pöljä ajatus. Kirjan alussa käy ilmi, että monilla kuuluisuuksilla on nykyään menestyvä viini- tai viinabrändi, ja näiden myyntihinnat voivat nousta hyvin korkeiksi. Jos Van Halenin entinen laulaja Sammy Hagar voi myydä 80% osuuden Cabo Wabo Tequilastaan 80 miljoonan dollarin hintaan, niin miksipä ei maailman suurimman pornotähden brändi voisi pärjätä markkinoilla, Hietalahti pohtii. Varsinkin kun Ron de Jeremystä oikeasti kehkeytyi varsin laadukas tuote.
Humoristisella otteella kirjoittava Hietalahti vyöryttää lukijan eteen toinen toistaan absurdimpia ja epäonnisempia tapahtumia. Tehdas palaa, tuottajalta tulevan rommin maku vaihtuu joksikin ihan muuksi, Yhdysvaltain markkinoiden valloittaminen osoittautuu katastrofiksi, ja Ron Jeremyn kanssa toimiminen vaati sekin omat kommervinkkinsä. Kaikesta huolimatta Ron de Jeremy onnistui nilkuttamaan eteenpäin vaikka vastoinkäymiset välillä tuntuivat ylivoimaisilta. Parhaimmillaan Ron de Jeremy kuitenkin nousi kymmenen trendikkäimmän rommin joukkoon vuonna 2018, ja suunta näytti olevan vihdoin ylöspäin.
Aikuisviihteeseen linkittyvässä huumoribrändissä on kuitenkin se riski, että vitsi ei kestä lähempää tarkastelua ja tässä tapauksessa riski realisoitui pahimmalla mahdollisella tavalla. Alunperin hauskalta huumoriukolta vaikuttaneen Ron Jeremyn ympärillä alkoi liikkua yhä enemmän ikäviä huhuja, ja lopulta miehen syöksykierre osoitti, että hän on kaikkea muuta kuin ”pornon harmittomat kasvot”. Tällä hetkellä miestä syytetään useista seksuaalirikoksista, ja Jeremy tulee melkoisen varmasti viettämään loppuikänsä vankilassa. Hietalahti ja Laune olivat tässä vaiheessa jo yrittäneet etäännyttää rommiaan sen keulakuvasta, mutta ei auta; maailma on muuttunut ja henkitoreissaan ollut vitsi oli nyt lopullisesti kuollut, kuten Hietalahti asian ilmaisee.
Näin Ron de Jeremy kohtasi tylyn loppunsa, mutta Hietalahden ja Launeen tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Kirjassa käsitellään vielä kaksikon sivupolkuja muun muassa Tom of Finland -vodkan pariin, ja ihan nopeasti esitellään myös heidän uutta rommibrändiään nimeltään Come Hell or High Water, jonka nimestä voi varmasti päätellä millä mielellä tähän pisteeseen on päädytty.
Yrittäjäkollegat voivat vetää tästä kirjasta varmasti vaikka minkälaista oppia, mutta mikä minun mielestäni kirjassa oli olennaista on se, miten pitkälle usko omaan ideaan voi viedä. Kuinka monta kertaa olenkaan kuunnellut ystävien ja kollegoiden ideoita (omista puhumattakaan), jotka saattavat olla oikeasti hyviä, mutta joita ei syystä tai toisesta kuitenkaan uskalleta tai kehdata lähteä viemään eteenpäin. Maisteluni : Romminmakuinen tarina yrittäjyydestä on pohjimmiltaan tarina hullusta ideasta, jota kuitenkin lähdetään toteuttamaan määrätietoisesti. Lopputulos ei taatusti ole se mitä odotetaan, mutta virheistä opitaan ja eteenpäin mennään. Ainakin tästä jäi käteen mehevä tarina jos ei muuta!