Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Sateen piiskaamassa Lontoossa ei monella ihmisellä mene hyvin. Työttömyys ja näköalattomuus on ollut myös sankarimme Maggy Garrissonin huolena, mutta onneksi nyt ovat asiat paremmin. Kahden vuoden työttömyyden jälkeen pesti juopon yksityisetsivän sihteerinä kuulostaa melkein siedettävältä ja sitä paitsi, onhan raha aina rahaa.
Tietenkään ihan näin helpolla ei Maggy työssään pääse, eikä lukijalle tule yllätyksenä, kun asiat toimistossa lähtevät lapasesta lähes välittömästi kun pomo löytyy hakattuna toimistonsa edustalta. Maggylla ei kuitenkaan ole tapana jäädä tiukassa paikassa tuleen makaamaan, sillä rahaa pitää tienata…
Herra Koipeliini -palkinnon saanut eli vuoden 2017 parhaaksi käännössarjakuvaksi äänestetty dekkari Maggy Garrisson on virkistävä tuulahdus sarjakuvarintamalla. Sarjakuvan kerronta luottaa dialogiin ja tiettyyn arjen realismiin enemmän kuin räjähtävään toimintaan tai huikeisiin juonenkäänteisiin.
Sarjakuvan ehdottomana selkärankana toimii nimihenkilön neuvokas ja järkähtämätön persoonallisuus. Maggyn pyylevän arkinen olemus ei ole tyypillinen sarjakuvasankarittarille, mutta anteeksipyytelemättömän ja suorasukaisen asenteen omaava Maggy ei moista kaipaakaan.
Sankaritar on kuin jostain brittisarjasta repäisty kyynikko, joka kuivan huumorinsa avulla kävelee vaikeuksista voittoon. Ihastuttava uusi tuttavuus siis!
Ihmiskuvaus ja sen uskottavuus ylipäätään on sarjakuvan suurimpia vahvuuksia, sankarien ja roistojen välinen rajaviiva ei ole lainkaan niin selvä kun voisi alussa kuvitella. Lewis Trondheimin kirjoittama juoni ja Stéphane Ciryn piirtämä jälki tekevät kokonaisuudesta hyvin modernin.
Jos jostain voi pieniä moitteita antaa, niin sarjakuvan rytmitys hiukan rikkoontuu tarinan loppupuolella. Tarinan ihmissuhteet kärsivät siitä, että kaikki tapahtuu kovin nopeasti eikä uusien ystävyyksien ja petosten vaikutuksiin päästä paneutumaan kunnolla.
Osittain tämä varmasti johtuu albumin formaatista, ranskalais-belgialaiseen tapaan sarjakuvan sivumäärä on 46 sivun standardi, hieman lisää olisi tuonut tarinalle ilmavuutta. Kokonaisuus kuitenkin vakuuttaa ja saa toivomaan pikaista jatkoa sankarittaren seikkailuille.