Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Eppu Nuotion uusin kirja Maggie ja minä kertoo kahdesta aikakaudesta, joiden naiset oikein kivasti soluttautuvat toisiinsa.
1900-luvulla oli taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ja hänen elämänsä. Hyvin viitatataan hänen eloonsa Juhani Ahon kanssa, joka ei ollut niitä kaikista auvoisimpia. Hänen lohdukseen on Maggie. Maggie Gripenberg, tanssija. Heidän ystävyytensä kantoi läpi vaikeiden aikojen.
Rinnakkain kerrotaan sitten Hannasta, joka työskentelee Kansallisteatterin puvustossa, on naimisissa Paulin kanssa ja heillä on pieni poika, Pessi. Hannalla on joukko ystäviä, jotka kokoontuvat Lukupiirin merkeissä. Porukasta selvemmin erottuu Ulrika, jonka kanssa Hanna solmii ystävyyssuhteen ja heistä tulee läheisiä.
Venny ja Maggie, Hanna ja Ulrika – kahdet ystävykset, joissa on jotain samaa. Se on mielenkiintoinen yhtälö. Kun aikatasot vuorottelevat, on kaiken aikaa innoissaan siitä, mitä kulloinkin kenellekin tapahtuu. Ihmissuhteet ovat niin monisäikeisiä.
Mielenkiintoinen osio oli sekin, kun Hannan vanhemmat tulivat kylään, eikä vain viikonlopuksi, vaan hiukan pidemmäksi aikaa. Siinä kiteytyvät monien kokemukset sukupolvien mutkista. Niin ja kyllä – välillä nauratti ihan huolella.
Pääasiassa tässä on naisporukka ja heidän rakkautensa ruokaan, etenkin kun Ulrikan komea pianistimies toimii kokki-tarjoilijana. Sitten se, miten naiset toimivat ja millaista se on, kun otetaan yhdessä viiniä. Hyvin uskottavaa ja mukaansa tempaisevaa. Aivan kuin olisi ollut mukana.
