Elisabeth Åsbrinkin edellinen kirja 1947 teki sen verran hyvän vaikutuksen, että uusi Made in Sweden pääsi lukulistalle. Tässäkin on kiinnostava aihe – alaotsikon mukaan Mistä ruotsalaisten aatteet ja arvot tulevat? – ja ketäpä suomalaista eivät ruotsalaiset kiinnostaisi.
Kirjan lähestymistapa aiheeseensa taas tuli iloisena yllätyksenä, kun aloin lukea kirjaa. Åsbrink nimittäin lähestyy ruotsalaisuutta sanojen ja sanontojen kautta.
Kirja koostuu kymmenistä pienistä luvuista, jotka lähtevät jostain sanonnasta, sitaatista, hokemasta tai säkeestä ja kertovat sitä kautta sitten jotain olennaista ruotsalaisuudesta. ”Jo joutui armas aika” kertoo Suvivirren lisäksi ruotsalaisten luonto- ja uskontosuhteesta, ”Du gamla, du fria” kansallislaulun kautta teitittelystä ja sinuttelusta, 1700-luvulta peräisen olevan lain mukainen ”Ordinance concerning the treatment & police of negroes & coloured people” ruotsalaisten osuudesta orjakaupassa, ilmiselvä ”Ikea” Ikeasta ja Ingvar Kampradin natsimenneisyydestä ja niin edelleen.
Kuten nähdään, Åsbrink ei kaihda ikäviä ja epämiellyttäviä aiheita. Ruotsalaisten (ja suomalaisten) intohimoinen suhde eugeniikkaan ja ei-toivotun aineksen sterilisointiin, suhde vuodenaikoihin Tomas Ledinin Sommaren är kort -biisin kautta, puritanismi, juomalaulut, hyvinvointiyhteiskunnan rakennuspalikat, Zlatan… aiheiden kirjo on laaja ja kiehtova.
Made in Swedenissä ruotsalaisuutta tulee valotettua monesta kulmasta. Valinnat ovat paikoin ilmeisiä, paikoin yllättäviä – esimerkiksi ABBA ohitetaan tyystin popmusiikista puhuttaessa – mutta kautta linjan mielenkiintoisia.
Made in Sweden on kiinnostava kirja naapurista ja kuten Kjell Westö esipuheessaan toteaa: voi kun joku kirjoittaisi tällaisen Suomesta. Westöllä onkin esipuheensa lopussa jo hyvä lista, jolla pääsisi mukavasti alkuun.