Tämä novellikokoelma ilmestyi digitaalisena versiona juuri ennen suurta päivää 20.12.2012. Antologia sisältää yksitoista hyvin erilaista novellia, joissa kaikissa on sama teema. Maailmanloppu ja millainen se on, joissakin myös ennakoidaan sen jälkeistä tilannetta sekä pelastautumista, selviytymistä ja elämän mahdollista jatkumista vaikka ilman teknologiaa.
Aiheen lisäksi yllättävän moni kirjoittaja katsoo loppua lapsen tai nuoren silmin. Tai ei ehkä yllättäen, kuitenkaan. Lopulta kyse on kuitenkin siitä kuvitelmasta, mitä me jätämme jälkipolville vai jätämmekö mitään – vain itsekseen tuhoutuvan planeetan… Novellit ovat erilaisia ja näkökulmat vaihtelevat. Mukana on hyvin tieteisseikailun tyyppisiä tarinoita, mutta myös murteella kerrottu tarina lapsen omituisesta ja yksinkertaisesta keksinnöstä. Kaikki tarinat ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia; toiset ovat kauniita ja kuultavan lopullisia, toiset taas rajumpia dystopioita.
Itseäni viehätti varsinkin Shimo Suntilan novelli Evakko, jossa isä poikansa kanssa matkaa läpi tuhoutuneen maan, tapaa kanssaihmisiä ja saa kuulla oudon huhun. Huhun, johon he uskovat ja jota he lähtevät etsimään jatkaen matkaansa kohti uudenlaista tulevaisuutta toivorikkaina. Venla Lintusen novelli Humalassa Jumala puolestaan hauskutti tarinalla siitä, miten Ukko ylijumala päätti uudenvuoden aattona avata vuosisatoja säästämänsä viskipullon, miten Thor siihen reagoi ja miksi Belsebuubi tuli myös vieraisille ja mitä sitten oikein tapahtuikaan… Parodiaa jumalallisten juominkien nimissä siis.
Kaikkinensa tämä on mukava poikkeus tavanomaisten novellikokoelmien joukossa ja kirjoittajistakin suuri osa on vielä toistaiseksi lähes tuntemattomia. Toivottavasti kaikista kuullaan vielä jatkossakin. Mukava ja erilainen otos maailmanlopun enteistä sekä kirjoittajien mielikuvituksesta.
Suosittelen kaikille erilaisten tarinoiden ystäville!