Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tapahtui viime kirjassa: Meretniemen perhe on myynyt kotinsa ja lähtenyt kuudeksi vuodeksi purjehtimaan ympäri maailman. Viime kirja kattoi matkan Välimereltä Panamaan ja nyt on siis vihdoin edessä Tyynen valtameren ylitys. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tämän etapin olisi pitänyt päätyä Uuteen Seelantiin. Ranskan Polynesia osoittautuu kuitenkin niin hurmaavaksi paikaksi, että perhe viettääkin siellä ylimääräisen vuoden ja siten se on myös pääosin tämän kirjan tapahtumapaikka. Mikäpäs siinä, en voi väittää tienneeni tästä alueesta paljoakaan, joten aika kului myös lukijana rattoisasti uutta oppien.
Tässä toisessa kirjassa korostuu muutama asia ensimmäiseen osaan verrattuna. Ensinnäkin purjehduksen sosiaalisuus. Koska en itse ole koskaan purjehtinut, niin olen jollain tavalla otaksunut, että sen täytyy olla enimmäkseen aika eristäytynyttä puuhaa, jossa ollaan tekemisissä lähinnä sen oman veneen miehistön kanssa. Asiahan on juuri päinvastoin, seuraa ja lapsille leikkikavereita tuntuu olevan hyvinkin helppoa saada kanssapurjehtijoista. Oli hyvä oivallus haastatella tähän kirjaan myös muita lapsiveneitä, mikä antaa Meretniemen perhettä laajemman kuvan tämän liikkuvaisen elämäntavan hyvistä ja huonoista puolista.
Toisekseen kirjassa tuodaan enemmän esille venekoulua, eli miten perheen nuoret suorittavat oppivelvollisuuden käymättä käytännössä koulussa. Myönnän, että tämä kysymys oli itselläni ensimmäisenä mielessä lukiessani ensimmäistä kirjaa. Viimeistään tämän kirjan myötä on kuitenkin käynyt ilmi, miten erinomainen oppimisympäristö vene loppujen lopuksi on. Oli kyseessä sitten maantieto, historia tai biologia, käsiteltävät asiat eivät jää puhtaan teoreettisiksi, kun tulivuoria, historiallisia raunioita ja planktonia pääsee näkemään omin silmin. Myös matematiikan ja fysiikan ilmiöille löytyy veneestä loputtomasti käytännön esimerkkejä, ja itse asiassa, jos näille asioille ei riitä laskupäätä, niin taitaisi matkanteko jäädä aika lyhyeen.
Totuttuun tyyliin kirja on jälleen myös huikaisevan kaunista luettavaa. Erinomaisia kuvia löytyy paljon ja kirja on myös taitoltaan viehättävä, taittaja Elina Malmi on tehnyt kirjan parissa kaiken kaikkiaan erinomaista työtä. Olipas siis mielenkiintoista ja myönnettäkköön, kadehdittavaa luettavaa. Jään ilman muuta odottamaan Merentniemen perheen seikkailun kolmatta osaa.
