Ghanalais-yhdysvaltalaisen Yaa Gyasin esikoisteos Matkalla kotiin teki vaikutuksen, jonka johdosta uusi Maa ja taivas löysi helposti tiensä lukulistalle. Tämäpä olikin erilainen tarina, joka kieputti yhteen muutaman mielenkiintoisen langan jälleen kerran varsin taidokkaalla tavalla.
Kirjan pääosassa on Gifty, Ghanasta Yhdysvaltoihin muuttaneen äidin Yhdysvalloissa syntynyt tytär. Giftyllä on veli Nana. Isä on palannut jo aikaa sitten takaisin Ghanaan, mutta äiti on jäänyt lasten kanssa asumaan Alabaman Huntsvilleen.
Tarina etenee Giftyn näkökulmasta parilla aikatasolla: on nykyhetki, jossa Gifty viimeistelee tohtorinväitöstään Kaliforniassa Stanfordin yliopistossa ja sitten lapsuus Alabamassa. Molempia yhdistää äidin masennus, josta Giftyn on selviydyttävä. Masennuksen syy on julma: Giftyn veli Nana oli menestyksekäs urheilija, kunnes tapaturma johti kipulääkeriippuvuuteen ja lopulta kuolemaan.
Tarinassa on muutenkin herkullinen määrä tasoja. Giftyn lapsuuden herätysuskonnollisuus suhteessa hänen uraansa neurotieteiden parissa, Giftyn tutkimustyö riippuvaisiksi tehtyjen hiirien parissa suhteessa Giftyn veljen kohtaloon kuolla huumekoukussa ja toisaalta äidin masennukseen, maahanmuuttajuus ja suhde Ghanaan ja vähän tuntemattomaksi jääneeseen isään siellä… Aika napakan mittaiseen kirjaan on saatu mahtumaan paljon tavaraa.
Gyasi kiittelee lopussa kovasti ystäväänsä Christina Kimiä, jonka työhön Giftyn tutkimustyö perustuu. Arvelinkin, että tässä on ollut joku aiheen asiantuntija apuna, sen verran yksityiskohtaisella tasolla hiirillä tehtävää tutkimusta kuvataan. Se on mielenkiintoinen vastakohta Giftyn uskonnolliselle kasvatukselle ja Giftyn pyristely tieteen ja uskonnon välissä olikin mielestäni mielenkiintoisemmasta päästä kirjan sisältöä.
Maa ja taivas oli hieno, ajatuksia herättävä kirja, jossa on paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Se varmistaa Yaa Gyasin tulevillekin kirjoille paikan lukulistallani.