Suomen 18 maakunnan keskuskaupungissa ilmestyy sanomalehti. Tässä kirjassa luupin alle on otettu Joensuussa ilmestyvä Karjalainen ja Hämeenlinnassa ilmestyvä Hämeen Sanomat. Tarkoituksena on ottaa selvää näiden lehtien uskollisten lukijoiden lukukokemuksista, -tottumuksista ja toiveista sekä lehdentekijöiden ja omistajien tavoitteista muutosten edessä.
Nyt kummankin lehden kohdalla on lukijan mahdollista tilata paperilehti kantolehtenä ja näköislehti verkon kautta. Saatavilla on myös ilmainen verkkolehti, joka molemmilla lehdillä on hyvin typistetty verrattuna iltapäivälehtiin ja isompiin sanomalehtiin.
Mediatalot toivovat siirtymistä pelkkään verkkolehteen. Omistajat kustannussyistä, toimittajat kätevyyden takia ja mielellään ilman näköislehden taittamisvaivaa.
Lukijatpa yllättäen toivovat toisin ja menettelevät toisin maakunnissa! Päivä aloitetaan mielellään aamupalan yhteydessä nautittavalla paperilehdellä. Eikä, vastoin ennakkoluuloja, paperilehden lukijoina välttämättä olekaan vanhempi ikäluokka vaan sekä että. Syitä löytyy tilaajaperinteistä kotona, rauhallisesta kiireettömästä lukuhetkestä, paperilehden fyysisestä koskettelemisesta, sivun käännöistä ja niin edelleen.
Kaiken kaikkiaan lukijat ovat sitä mieltä että molempi parempi eli digiversiot on hyväksytty rinnalle.
”Osa tulee katseltua tästä [puhelimen ruudulta], mutta osasta ajattelee, että se on huomisessa lehdessä. — En hirveän pitkäksi aikaa uppoudu, kun tietää, että jutut ovat seuraavan päivän lehdessä ja siinä on sitten enemmän juttua ja taustoitusta.” (Simo, 45)
Lehtitalot tutkivat lukijoitaan tarkasti tuottaakseen lehteä, josta yleisö tykkää. Algoritmipohjainen yleisöanalytiikka, jota lukijatutkimuksissa lehdet käyttävät, voi antaa väärän kuvan siitä mikä lukijoita todella kiinnostaa, monestakin syystä. Niinpä tämä laadullisen tutkimuksen kautta lukijoita lähestyvän konkreettisin keinoin suoritettu tutkimus – obsläs-menetelmä, jossa tutkija käy yhdessä lukijan kanssa läpi päivän lehteä selvittääkseen, mitä tämä on siitä lukenut – haastatteluineen antaa tekijöiden mukaan totuudenmukaisemman kuvan lehden lukijoista ja heidän lukutavoistaan.
Näin kirjan selaajana, mielenkiintoisinta luettavaa kirjassa olivat lukija- ja päätoimittajalainaukset, joita oli runsaasti tyyliin:
Kai se on Laakkosen [Punamusta Median pääomistaja] rahapussi, joka tässä varmaan neuvoo, mikä parhaiten menisi kaupaksi. (Paavo, 67)