Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Like kustantamolta tulee näin alkavan kevään kunniaksi todellinen yllätys, sillä vuosina 1994-2004 julkaistu Luupäät sarjakuvasarja julkaistaan uusiksi kolmena värillisenä teoksena. Trilogian vanavedessä on päätetty julkaista myös Luupäät: Orvokki, joka ei suinkaan ole tarinalle jatko-osa vaan esiosa, jossa kerrotaan Luupäissä esintyneen Olga mummon nuoruuden seikkailusta. Mikään irrallinen tarina ei suinkaan ole kyseessä, vaan tarina taustoittaa trilogiasta tuttua Heinäsirkkojen herran tarinaa ja Olgan suhdetta sisareensa Pinjaan.
Tällä kertaa Jeff Smith toimii pelkästään käsikirjoittajana ja piirtäjän puikkoihin on siirtynyt Charles Vess. Vaikka Vess ei aivan samalle tasolle pääse kuin Smith, on kuvitus kuitenkin pääsääntöisesti oikein pätevää. Orvokin suurempi ongelma onkin ehkä se, että itse Luupäät eivät ole, eivätkä voisikaan olla, osa tätä tarinaa.
Alkuperäisen Luupäät-sarjakuvan viehätys koostui sen päähenkilöistä, valkoisista pallopäistä jotka eksyivät keskiaikaiseen fantasialaaksoon ja ystävystyivät sen omituisten asukkaiden kanssa. Kontrasti modernien luupäiden ja keskiaikaisten ihmisten maailman välillä oli parhaimmillaan hersyvän hauskaa.
Orvokissa tarinan keskiössä ovat ihmiset ja tarina on siten vakavampi (tai ainakin vailla huumoria) ja kerronnaltaan myös suoraviivaisempi. Vaikka tarina ei missään nimessä ole huono, siitä kuitenkin hieman uupuu se tietty omalaatuisuus, joka teki alkuperäisestä Luupäistä niin uskomattoman hyvän. Sen vuoksi suosittelenkin lukemaan ensin alkuperäisen sarjakuvan ja vasta sitten siirtymään tähän, vaikka periaatteessa Orvokin kai voisikin lukea myös itsenäisenä teoksena.
Summa summarum, mukiinmenevä teos, joka hienosti taustoittaa alkuperäistä sarjakuvaa, mutta ei kuitenkaan aivan pääse samalle nerokkuuden tasolle.