Seth Godinin Luovuuden praktiikat pyrkii kannustamaan ihmisiä tuottavaan luovuuteen. Se on luonteeltaan hyvin yleisluontoinen, sen sisältö on suunnattu niin taiteen tekijöille kuin suunnannäyttäjiksi pyrkiville.
Kirja rakentuu hyvin lyhyistä kappaleista, jotka jokainen esittää yhden idean tai asian. Nämä ovat hyvin ytimekkäitä, melkeinpä pintavilkaisuja ideoihin. Sisältö voi kannustaa kokeilemaan kirjoittamaan vaihtoehtoista kappaletta menestyskirjaan tai pohdintaa siitä, miten oma työ eroaa jostain toisesta työstä.
Formaattina tekstien lyhyys on hyväksi siinä, että se automaattisesti paloittelee kirjan hyviksi lukuannoksiksi. Samalla osiot kaipaisivat yhtenäisempää jaottelua tai sidonnaisuutta toisiinsa: nyt kokonaisuus tuntuu ryntäilevän aiheesta toiseen. Luultavasti tämä on seurausta siitä, että kirjan materiaalia on käytetty mahdollisesti aikaisemmin blogiteksteinä.
Osa sisällöstä tuntuu myös tarkoituksella sensaationhakuisesti kirjoitettua. Esimerkiksi kirjoitusjumin (Writer’s Block) analysoiminen menee minusta hieman saivartelun puolelle tarjoamatta asiaan paljoakaan.
Vaikka en allekirjoitakaan suurta osaa kirjan sanomisista, en pidä vaihtoehtoisia näkemyksiä arvottomia. Tämänkaltainen ideadialogi on omiaan selventämään lukijalle sitä, mitä itse asioista ajattelee. Se on varmaankin suurin syy, miksi itse suosittelen Luovuuden praktiikat -kirjan lukemista. Luovuuden praktiikat on hyvään tarkoitukseen suunnattu kirja, josta voi olla apua monille omaa luovuuttaan etsivälle.