Luova mieli on opas kirjoittajille ja oman luovuutensa etsijöille. Itse en juurikaan harrasta kirjoittamista, mutta Luova mieli tarjoaa erinomaisia välineitä ja näkökulmia muiden tekstien tarkasteluun. Mitä pidän huonona, mitä hyvänä?
Runoutta käsitellään paljon. Kirjassa on paljon esimerkkirunoja, jotka ovat mielestäni loistavia. Mukana on niin Anderssonin omia kuin monien muidenkin runoilijoiden näytteitä. Runovalikoima on itse asiassa niin hyvä, että Luovan mielen voisi lukea pelkkänä pienenä monen runoilijan yhteiskokoelmana jättämällä kaiken muun lukematta. Paikoitellen Anderssonin psykiatrin ammatti pilkistää valittujen aihekokonaisuuksien alta, unista ja luomisprosessista puhutaan paljon.
Kirjan kolmas ulottuvuus on Anderssonin omaelämäkerrallinen kerronta. Hän kertoo kuinka alkoi kirjoittaa, millainen on kirjailijan tavallinen työpäivä ja mitkä tekstit ovat vaikuttaneet eniten häneen oman kirjailijan uraansa. Kaikki nämä kolme asiaa yhteen kietoutuneina Luova mieli on sangen kiehtovaa luettavaa.