Luoliin hurahtanut opiskelija sijoittaa koko omaisuutensa voidakseen tutkia perusteellisesti Suomesta löytyneen, tarvinneeko edes mainita, että kuvitteellisen, kymmeniä kilometrejä pitkän luolaston.
Onkalon kartoittamisen ohella seurataan sukutarinan ja tuhansia vuosia sitten eläneen heimon vaiheiden selviämistä. Maarit Verrosella tuntuu olevan kiintymys erikoisiin, eristäytyneisiin heimoihin kirjoissaan.
Päähenkilön pakkomielteisyys on jotenkin kiehtovaa, varsinkin, jos sattuu itse olemaan jonkinasteisesti kiinnostunut arkeologiasta ja esihistoriasta. Luola ja ihmiset nykyisyydessä yhtä hyvin kuin menneisyydessä tarjoavat mysteerejä. Luolavuodet on mielenkiintoinen kirja ahmaistavaksi muutamassa tunnissa.