Kuolemaan valmis Mabel ei voi lakata suremasta kymmenen vuotta sitten kuolleena syntynyttä lastansa. Saadakseen pesäeroa tapahtumaan, hän muuttaa miehensä Jackin kanssa Alaskan metsiin. Tavoitteenaan heillä on viimein jättää tapahtuma taakseen ja löytää rauha. Tämä ei kuitenkaan tunnu toimivan; pari ajautuu yhä enemmän erilleen toisistaan, kunnes tulee talvi.
Ensilumi murtaa vanhan parin muurit ja he päätyvätkin leikkimään lumessa kuin lapset. He myös päätyvät tekemään pihaan lumesta lapsen. Lumihahmo katoaa yön aikana, mutta pihapiiriin eksyy sen tilalle villilapsi. Pariskunnan ja lapsen välisestä suhteesta muodostuu syvä verkko, johon Ivey työntää lukijansa. Mitä oikeasti onkaan tapahtumassa?
Tämä kirja on esimerkki siitä, kuinka raskaastakin aiheesta saa aikaiseksi kevyen kirjan. Monet osiot ovat toki raskaita, kuten pariskunnan suru ja eristäytymisen vaikutukset parin suhteeseen, mutta tästäkin huolimatta kirja on hyvin satumainen.
Kirjailijan ensimmäiseksi teokseksi Lumilapsi on eheä ja hyvä kokonaisuus. Viime aikoina lukemistani kirjoista vertaisin sitä Tiina Raevaaran Hukkajokeen, joka on hieman samalla tavalla sadun sävyttämää reaalifantasiaa.