Mimmi Lehmä ei ole se tavallisista tavallisin laidunten asukki. Muiden lehmien märehtiessä ja makoillessa se tylsistyy. On paljon mukavampaa esimerkiksi tiirailla uimalaseilla vedenalaista elämää tai jutella kalojen kanssa. Tai ajella pieni polkupyörälenkki – mikäli joku ei ole pihistänyt eturenkaasta sisäkumia…
Jo 25 vuoden ajan seikkaillut Mimmi Lehmä on jälleen uuden äärellä; uimalasiretkellään hän löytää lasten tekemiä hienoja kelluvia veneitä. Myös Mimmin ystävä Varis lennähtää paikalle, mutta Mimmin ehdottaessa sille laivaleikkejä, Varis toteaa veneet tylsiksi ja rumiksi. Niihin on saatava lisää vauhtia. Seuraa varismaista insinööritoimintaa, ehkä muutama harhalasku ja lopputulos, joka varmasti naurattaa – ehkä jopa Varis-parkaa, kunhan se tokkurastaan tokenee.
Mimmi Lehmä -kirjoja voidaan mielestäni pitää jo eräänlaisina klassikoina, toki yhä edelleen elävinä sellaisina. Maailma on ulkoiselta olemukseltaan helposti verrattavissa toisen vähintäänkin yhtä ihastuttavan kaksikon, Viirun ja Pesosen maailmaan, mutta ihmekös tuo, kuvituksesta saamme molempien kohdalla kiittää Sven Nordqvistia, mielestäni yhtä ehdottomasti kirkkaimmista ruotsalaisista kuvittajatähdistä ja lastenkirjailijoista. Hassun huomion satuin myös tekemään uusinta Mimmiä lukiessani: Varis ja Herra Pesonen muistuttavat kovasti toisiaan.
Mimmi Lehmää suosittelen kaikille, jotka pitävät leikkivistä lehmistä – tai miksipä ei niistä hieman tylsistä märehtivistäkin.