Gene Wolfen Uuden Auringon Kirja -sarja on edennyt kolmanteen käännettyyn osaansa. Palkintoja kahmineen sarjan tämä osa onnistui voittamaan Locus-palkinnon ja sai myös Hugo, Nebula ja World Fantasy -palkinnon ehdokkuudet. Koko neljäosainen kirjasarja oli alunperin tarkoitettu yhdeksi isoksi kirjaksi. Tämä osaltaan selittää kirjojen rakennetta: niissä ei oikeastaan ole lainkaan pohjustuksia jo tapahtuneesta tai rakennettuja loppukohokohtia.
Kuten aikaisemmatkin osat, Liktorin miekka sisältää monikerroksisen tarinan, jonka kulisseihin on piilotettu yllättävän paljon tavaraa. Kirjan keskipisteessä on Severian, alkujaan kiduttajan oppipoika, joka on saapunut viimein Traakiaan. Täällä hänen on tarkoitus toimia pyövelinä, mutta uusi seikkailu vetää Severianin pois aikaisemmasta roolistaan.
Uuden auringon kirjojen maailman on kiehtova. Ihmiskunta tekee kuolemaa valtavan kaukana tulevaisuudessa, jossa kaikki luonnonvarat alkavat olla käytetty. Teknologia on joskus riittänyt kuun muuttamiseen asutettavaksi, mutta nyt selittämättömästä syystä yhteys on kadonnut.
Päällisin puolin kirja vaikuttaa juonettomalta. Severianin kohtaamisia ja tekemisiä seurataan suhteellisen tarkasti ja niiden kautta alkaa hiljalleen avautua kirjan merkitys. Severianin kautta hahmotettu maailma ja pienet yksittäiset tapahtumasarjat avaavat lukijalle tarkan mielikuvan maailmasta ja sen toiminnasta.
Uuden auringon kirja -sarja on fantasiakirjallisuuden klassikoita. Sarjaan kasvaa sisälle, mitä pidemmälle sarjaan uppoutuu. Liktorin miekkaan tarttuminen voi olla vaikeaa lukematta edellisiä osia. Sarja kuitenkin palkitsee lukijansa, mikäli näin jaksaa tehdä.
Kirjavinkeissä on myös aikaisempi arvostelu The Sword of the Lictor -alkuteoksesta.