Hui! Jotain vilahtaa pimeässä ja sydän hakaten Valo juoksee kotiin sisälle. Kotipiiristä löytyvät lepakot hieman pelottavat, mutta ystäviensä avulla Valo vähitellen tutustuu lepakoiden salaiseen maailmaan ja siinä samalla lukija oppii, miksi lepakoita niin usein turhaan pelätään, ja toisaalta miksi lepakot ovat ympäristön kannalta myös hyvin tärkeitä eläimiä. Niitä paljon puhuttuja verta imeviä lepakoita löytyy maailmalta itse asiassa vain kolme lajia, siinä missä lepakkolajeja kaikkiaan on jopa 1300. Hedelmiä, siitepölyä tai mettä syövät lepakot ovat tärkeitä pölyttäjiä ja kasvien siemenien levittäjiä. Yksi pieni lepakko voi pyydystää jopa 2700 pikkuhyönteistä yhdessä yössä! Myös lapset oppivat nopeasti, että lepakot eivät ole lainkaan niin pelottavia kuin voisi ensin kuvitella, itse asiassa kaveruksilla tulee olemaan suuri rooli nimenomaan lepakoiden pelastamisessa.
Olen ennenkin innostunut lastenkirjoista, joissa yhdistetään tarinallisuus tietokirjaan. Tässäkin tapauksessa yhdistelmä on oikein toimiva, sivujen reunamille on ripoteltu tietolaatikoita, joista oppii yhtä sun toista mielenkiintoista lepakoihin liittyen. Kirjan nimi tulee siitä, että kirjassa käydään läpi lepakoiden vuoden kierto aina talvihorroksesta seuraavaan syksyyn, jolloin nuoret lepakot itsenäistyvät ja alkavat valmistautua talveen.
Kirjan kirjoittajat Mia Rönkä ja Thomas Lilley ovat tehneet tekstin kanssa kaikkiaan hyvää työtä, tarina ja tietopuoli ovat keskenään hyvässä balanssissa. Kirjassa myös käydään läpi sekä lepakoihin liittyviä uskomuksia että uusinta tutkimustietoa, joten sivumäärään nähden kirja antaa lepakoista yllättävänkin kattavan kuvan. Kirjan tuo kuitenkin eloon ennen kaikkea Nadja Sarellin ihastuttavat kuvitukset. Myös kirjan taitto on hyvin toteutettu ja tukee osaltaan Sarellin kuvituksia, taitosta on vastuussa Jussi Kaakinen.
Siispä, mikäli mökillä näkyy ilta-aikaan siivekkäitä kavereita, tätä kirjaa voi ehdottomasti suositella ensioppaaksi lepakoiden maailmaan, hieno teos!