Leokongo on Juha Vakkurin kirjoittama runoelma, joka kertoo Kongon historiasta ja siirtomaa-ajasta. Ajallisesti kirja aloittaa 1870-luvulla ja päätyy maan itsenäistymiseen vuonna 1960. Kertojana tavataan usein toimittaja Henry Stanley, mutta myös monia muita: ulkomaalaisia, paikallisia, kuninkaallisia, sotilaita, poliitikkoja, tavallista kansaa.
Aluksi runoelma tyylilajina vähän epäilytti, mutta lukiessa huomasin sen kuitenkin olevan toimiva ratkaisu. En usko, että tästä olisi saanut yhtä hyvin toimivaa romaania ja aiheesta kertovaan tietokirjaan olisin tuskin jaksanut keskittyä. Useiden kertojien käyttäminen oli hyvä asia; siten saatiin mukaan eri näkökulmia ja se taas ylläpiti kiinnostavuutta. Tai no, onhan siirtomaahistoria jossain määrin kiinnostava aihe joka tapauksessa, mutta siihen tunnutaan antavan liian usein pelkkä länsimainen näkökulma. Teoksesta sai helposti monipuolisen katsauksen yhden Afrikan maan historiaan.