Teinityttö Jasmin ja hänen ystävättärensä Linda ovat kadonneet. Aika nopeasti lukija saa tietää, että Jasmin ja Linda ovat ihmiskaupan uhreja ja että Linda on kuollut mutta Jasmin on elossa. Tämä ei ole tyttökirja eikä nuorisodekkari.
Mitä siis on tapahtunut? Teos on rakenteeltaan kiinnostava kuoriessaan vähä vähältä tapahtumat esiin. Näinhän totuudet valkenevat oikeassakin elämässä. Minäkertoja Jasminin kautta saamme tietää myös, mitä vielä paljon myöhemmin tapahtuu.
Jasminin äänen kanssa vuorottelevat äidin tarina ja lemmikkikaupan Randin tarina. Ajallisesti kerronta kulkee vuoroin eteenpäin vuoroin taaksepäin. Sitä on kuitenkin helppo seurata, koska äänet ja näkökulmat erottuvat, äidin osuus myös typografisesti. Snellmanin kerrontatapa on selkeä.
Jasminin tarina on kaikin puolin mahdollinen, vähemmän äärimmäisenä jopa tavallinen: kerrankos nämä jasminit lähtevät ihailemiensa ja kokeneemmaksi uskomiensa lindojen mukana rooliin, josta kokemus ei riitä soittamaan hälytyskelloja. Kun ei ymmärrä, ei ymmärrä kysyäkään. Tyttöjen äidit sekä ihmiskauppamiehet ovat selkeiksi hahmoteltuja, tarinaan tarkoitettuja tyyppejä. Lukijoita varmaan kiinnostavat myös gynekologilla käyvät naiset ja heidän vaivansa ja elämäntilanteensa.
Teoksen merkitys on seksikauppanäkökulman laajentaminen. Fiktion ohessa Snellman täräyttää kirjan loppuun prostituution historiaa käsittelevän epilogin – hyvä lisä teoksen antiin.