Billy Brocket uhmaa painovoimaa. Hän vain ei pysy maassa paria sekuntia pidempään, ellei häntä sidota kiinni tai ellei hänellä ole riittävän isoa taakkaa kannateltavanaan. Tämä tietenkin kauhistuttaa hänen tuiki tavallisia vanhempiaan, joille mikä tahansa konservatiivisuudesta ja normeista poikkeava on kammotus. Niinpä Billyn ollessa 8-vuotias tapahtuu ”onnettomuus”, jonka seurauksena Billy leijailee kotoaan Sydneystä kohti taivaita. Mutta pian käy ilmi, että juuri paremmin ei Billyn olisi voinut käydä.
Billy päätyy onnekkaiden ja väliin epäonnekkaidenkin sattumien kautta tapahtumarikkaalle maailmanympärysmatkalle, jossa hän tapaa jos jonkinlaisia tavallisuudesta poikkeavia ihmisiä, joita kaikkia yhdistää kuitenkin se, että heidän kauttaan erilaisuudesta tuleekin voimavara. Usko itseen ja omiin mahdollisuuksiin riittää.
John Boynen Leijuva poika etenee vauhdikkaasti ja yllätyksellisesti täpärästä tilanteesta toiseen. Pohjavire on hyväntuulinen, oikeastaan Leijuvaa poikaa voi pitää romaanin pituisena ylistyslauluna erikoisuudelle ja erilaisuudelle. Kirja on suunnattu nuorille lukijoille – juuri sellaisille itseään etsiville ja omaa persoonaansa epäileville, joille pieni muistutus kaikkien arvokkuudesta ja erityislaatuisuudesta on juuri paikallaan. Aikuislukijan näkökulmasta Leijuva poika on ehkä liiankin harmiton ja simppeli, mutta mitäpä siitä. Kyllä tätä suositella kannattaa.