Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Aeneis-runoelma on innoittanut kirjailijoita tänä vuonna merkillepantavasti. Siinä missä Black Ships kertoi pääasiassa Aineiaan matkoista, Ursula Le Guinin Lavinia kertoo siitä, kun troijalaiset pakolaiset viimein löysivät luvatun maansa.
Nimihenkilö on paikallisen kuninkaan tytär, jonka kohtalo on vahvistaa avioliitolla Aieiaan liitto uuden kuningaskuntansa kanssa ja päätyä näin tulevan mahtavan valtakunnan, Rooman, esiäidiksi.
Vergiliuksen runoissa Lavinian hahmo on mitätön, persoonaton, tuskin edes henkilö. Le Guinin Lavinia saa varmaan useimmista fiktiokirjallisuuden hahmoista poiketen kuitenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella itseään monta sataa vuotta myöhemmin eläneen sepittäjänsä kanssa, ja kertoa itse itsestään enemmän.
Vergiliuksen Aenesis ja hahmojen kohtalot jäivät kesken hänen kuollessaan. Siksikin Black Ships ja Lavinia ovat hyvin erilaiset kirjat, sillä molemmat jatkavat tarinaa omiin suuntiinsa sen jälkeen, kun runoelma jo keskeytyi. Lavinia tasapainottelee kutkuttavasti toden ja tarun tunnun välillä — sepittää lisää fiktiota fiktion päälle, että se tuntuisi todemmalta.