Lähiaikoina olen tullut perehtyneeksi keittokirjauutuuksiin harvinaisen vähän. Johtuneeko siitä, että niitä yksinkertaisesti ei ole ollut tarjolla vai eivätkö ne ole onnistuneet kiinnittämään huomiotani, tiedä häntä. Nyt joka tapauksessa vastaan tuli teos, jolle halusin ilman muuta antaa mahdollisuuden. Olen nimittäin aina siitä lähtien, kun kolme-neljä vuotta sitten aloin toden teolla keskittyä lasten myötä monipuolisen kotiruoan loihtimiseen, etsiskellyt yhä uusia kasvisruokareseptejä. Jos ne ovat sattuneet vielä olemaan vegaanisia, sen parempi. Näin ollen, kun nyt käsissä on kokonainen kirja lapsiperheille suunnattuja vegaanireseptejä, olen tohkeissani.
Lapsiperheen vegaanikeittokirjan taustalta löytyy tekijäpari, jonka muodostavat Chocochili-vegaaniruokablogista tuttu Elina Innanen sekä toimittaja-tietokirjailija Suvi Auvinen. Yhteistyö tuntuisi toimivan; kokonaisuus, jonka he ovat saaneet aikaan, on mainio. Jotta teoksesta on saatu vielä asteen verran vakuuttavampi on sen tekijäkaartiin otettu mukaan laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.
Pidän kirjan ideasta esitellä vegaanisia reseptejä hyvin erilaisista lähtökohdista sitä tutkiville ruoanlaittajille. Oli sitten vegaani, kasvissyöjä tai silloin tällöin kasvisateriaa suosiva sekasyöjä, voi hyvin napsia kirjasta reseptin silloin toisen tällöin. Toisaalta sen avulla voi helposti antautua täyspainoiseksi vegaaniksi, ensi alkuun vaikkapa kokeilumielessä. Sen esittelemä kuuden viikon kiertävä päivällislista takaa tätä kokeilua varten monipuolisen ja terveellisen ruokavalion. Kun päivällistä valmistaa tarpeeksi runsaan määrän, saa siitä vielä seuraavan päivän lounaan, jolloin siitä innostumattomat säästyvät täysin Mitä tänään syötäisiin? -pohdiskelulta. Reseptit on jaoteltu viikonpäivien mukaisiin teemoihin, jolloin arkena syödään helpommin ja nopeammin, viikonloppuisin astetta hitaammin. Perjantaisin pidetään herkkupäivä. Reseptien lisäksi kirja tarjoilee parikymmentä sivua erityisesti lapsivegaaneja koskevaa ravintotietämystä.
Käytännön tasolla olen tarttunut teokseen tähän mennessä kahdesti. Toisen resepteistä, soijarouhelasagnen, valitsin sunnuntai-osiosta Uuniruoat, toisen, pähkinäiset punajuuripihvit, taas tiistain Nopeista pannuruoista. Tykkäsin molemmista.
Haluan suositella kirjaa varauksetta ruokavaliosta ja -ideologiasta huolimatta. Itse sain siitä taas uusia ideoita ja jonkin verran tietoakin, joskin ilokseni sain myös huomata, että tietämykseni terveellisestä kasvisruokavaliosta on jo suhteellisen laaja. Näillä eväin on taas askelen verran kepeämpi jatkaa valitsemallani runsaasti kasviksia ja kasvisaterioita suosivalla sekasyöjän ruokavaliolla.