Historia on usein mielenkiintoista. Kun sitä lukee nykyihmisen kantilta, se on paikka paikoin huvittavaa ja sitten taas sellaista suurta ihmetyksen aihetta.
Lähti kuin kuppa Töölöstä kuvaa seksitautien historiaa Suomessa. Oli kuppaa ja syfilistä, jo paljon ennen AIDSia. Tässä kirjassa kerrotaan, miten seksitauteja hoidettiin. Oliko se moraalikysymys vai kansanterveydellinen ongelma? Professori Karvonen ehdotti vuonna 1904, että prostituoiduille perustettaisiin oma sairaala. Prostituutio oli vuoden 1889 rikoslaissa määritelty rangaistavaksi. Toimintaa valvoi siveyspoliisi, joka toimitti prostituoituja terveystarkastukseen. Sinänsä nurinkurista on, ettei heidän asiakkaitaan toimitettu seksitautitarkastuksiin, mutta se kertoo hyvin sen ajan ajattelutavasta.
Ehkäisyvälineiden tulo oli hupaisaa. 1900-luvulla niiden saanti oli todella heikko, mutta sitten oli Pariisilainen Tuontiliike, jonka valikoimassa oli ”ohkaisesta kautsukkikankaasta valmistettuja suojelusvälineitä miehille”. Oli aika, jolloin ehkäisyvälineet olivat sallittuja vain perheellisille! Kun ehkäisypillerit tulivat, jono tohtorin pakeille oli pitkä, mutta silloinkin ajatus oli se, että ei naimattomille naisille.
Tämä kirja on melkoinen pläjäys, kun miettii sitä kaikkea, mitä nyt on. Seksi on suhteellisen vapaata, kaikki ehkäisykeinot ovat käytössä ja lääketiede on edistynyt entisestään.
Kirjassa esitellään kaikki ne paikat, missä hoitoa on saanut, kuvineen! On kerrottu niistä lääketieteen ihmisistä, jotka ovat alalla olleet, auttaneet ihmisiä ja tutkineet veneerisiä tauteja.
Lähdeluettelo on pitkä! Jos tämän kirjan kautta asia alkaa isommin kiinnostamaan, niin lähdeluettelosta löytyy infoa!