Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
63-vuotias leskirouva Mathilde Perrin on lähes kuin kuka tahansa: vähän pyylevöitynyt vanhemmiten, mutta kasvoiltaan yhä kaunis, tykkää koirista ja kalliista kengistä, erinomaisen taitava ja kokenut ammatissaan. Viime aikoina muistin kanssa on alkanut tulla vähän ongelmia, ja se ei voi olla vaikuttamatta hieman hänen työnsä jälkeen. Ei tässä kai muuten mitään isompaa ongelmaa kai olisikaan, mutta kun Mathilde nyt vain sattuu olemaan palkkamurhaaja. Isokaliiberisiin aseisiin mieltynyt kellontarkka ammattilainen.
Pierre Lemaitre tunnetaan dekkareistaan ja historiallisista romaaneistaan, joille tunnusomaista on persoonallinen ja taidokas juonikuvioiden rakentelu. Kyykäärme on uusvanha tuttavuus Lemaitren katalogissa: se on kirjoitettu jo 1980-luvun puolessavälissä, mutta Lemaitre syystä tai toisesta jätti sen 35 vuodeksi pöytälaatikkoon. Jo tässä esikoisteoksessaan (jota hän esipuheen mukaan on hyvin maltillisesti korjaillut julkaisua varten) Lemaitre näyttää löytävän oman äänensä, oman tapansa kertoa.
Kyykäärmeen tarina on sysimustan huumorin silaama ajojahti, jossa sarjamurhaaja yrittää paeta sekä poliisia että omia työnantajiaan. Kuka onkaan lopulta ovelin? Kenen pää toimii parhaiten silloin, kun pelissä on kaikki? Yllätyksiä on luvassa, kun päähenkilöt muuttuvat helposti päättömiksi henkilöiksi.
Hienon juonen lisäksi toinen Lemaitren dekkareille sangen yleinen piirre on myös mukana jo Kyykäärmeessä: väkivaltaa nimittäin on ja se on brutaalia, yllättävää ja runsasta. Tästä ehkä hienoinen varoitus herkimmille lukijoille. Tiukkojen trillerien ystäville Kyykäärme on joka tapauksessa varma pala. Eihän Ranskan luetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Lemaitre mitään sekundaa toki sormiensa läpi ole päästänyt. Suosittelen.
