Robert E. Howard on H. P. Lovecraftin ohella 1930-luvun pulp-aikakauden tunnetuimpia kirjailijoita. Hänen päätuotantoaan on Conan Kimmerialainen, miekka ja magia -kirjallisuusgenren luonut fantasiahahmo. Näiden lisäksi hän kirjoitti kuitenkin muutakin, kuten tämä kokoelma osoittaa.
Suomalaiselle spefin lukijoille Howard on hieman erityisessä asemassa, sillä monelle vanhemmalle lukijalle Jalavan julkaisemat kokoelmat olivat ensimmäisiä kosketuksia spefikirjallisuuteen.
Kyyhkyt helvetistä sisältää yhdeksän tarinaa. Muutamat näistä on nähty eri kokoelmissa 1990-luvulla. Kokoelmalle nimensä lainannut Kyyhkyt helvetistä lienee kokoelman kuuluisin teos. Se oli ehdolla Retro-Hugo-palkintoon ja Stephen King on useasti ylistänyt sitä yhdeksi vuosisadan parhaista kauhutarinoista.
Kyyhkyissä Helvetistä kaksi miestä päättää majoittua hylättyyn plantaasitaloon. Talo ei olekaan kuitenkaan niin autio kuin mitä miehet luulevat, vaan sen sisällä on selittämätön vaara.
Howardin tarinat ovat suurelta osin suoraviivaisia toiminnan kuvauksia. Juoni etenee useimmiten ripeästi ja päähenkilöt ovat suuremmassa vastuussa kohtaloistaan kuin esimerkiksi Lovecraftilla. Tarinat ovat sinällään vanhentuneet hyvin. Ne ovat yhä jännittäviä.
Tarinoiden suurin heikkous lienee dialogi, joka jää selittelemään tapahtumia liian perinpohjaisesti.
Robert E. Howardin Kyyhkyt Helvetistä on mainio kauhukokoelma. Se iskee varmasti kaikista parhaiten nostalgiannälkäisille Howardin parissa kasvaneille lukijoille.