Ingrid ei päässyt koskaan sanomaan viimeisiä sanojaan rakkaalle miehelleen Titukselle, joka oli kuolemaisillaan syöpään. Ingrid oli valitettavasti estynyt, pahasti estynyt. Hän makasi taloröttelön lattian alla kellarissa, käsi murtuneena, pimeässä, peläten rottia ja kärsien nestehukasta. Kukaan ei kuule huutoja, vaikka talossa on hetken läsnä kaukaisiakin vieraita…
Mikä oli ajanut Rosen tekemään tämän? Sekö, että Ingrid oli vienyt häneltä miehen, Tituksen? Oliko tämä vain mustasukkaisen ex-vaimon kosto? Rose itse on sekava ja viedään sairaalaan. Kuka oli lähettänyt Ingridin nimissä hieman erikoisia kirjeitä, joista saa käsityksen siitä, että tämä olisi ollut lähdössä matkoille? Onko joku muukin sotkeutunut juttuun? Ingridkään ei pysty kertomaan asiasta, ei edes puhumaan. Hänenkin mielensä on pahasti järkkynyt, hän on heikentynyt fyysisestikin eikä pysty olemaan yksin. Rosen tyttäret sen sijaan vihaavat intohimoisesti Ingridiä ja ovat jopa hävittäneet tämän vaatteet…
Omalaatuiset ihmissuhteet vellovat läpi koko romaanin. Tomas, Rosen ja tämän yhden yön suhteen poika, on mennyt naimisiin Mayan kanssa. Mayan, joka on kaunis filippiiniläinen nainen. Hänelle jäi kotimaahan kaksi lasta ja poltettu pieni bread & breakfast -paikka. Nyt he etsivät sijaansa Ruotsissa, varsinkin Maya haluaa kaikkea sekä ihannoi maata. Hänessä paljastuu myös uusia puolia. Tomas sen sijaan ei tunnu kotiutuvan enää minnekään, ei maahan eikä kotioloihin; asuntoa ei löydy ja töitä on vaikea saada. Äitiään hän häpeää eikä ymmärrä, miksi tämä on tehnyt jotakin niin kammottavaa.
Maria, Ingridin sisar, haluaa kostoa. Häntä raivostuttaa, että kun hän ilmoitti katoamisesta, sitä ei otettu vakavasti. Hän on varma, että joku tai jokin on vielä kostava Roselle tämän teon ja sairaat ajatukset. Mariakin tuntuu välillä elävän omassa maailmassaan ja mielikuvissaan, kuten lähes kaikki muutkin Ingridin ja Rosen läheiset. Hän itse on varma, että vanha voodoo-kuningatar New Orleansista on auttanut häntä! Ehkäpä…
Kylmä maa on täynnä katkeruutta, vihaa, syyllisyyttä, kostoa ja myös sovitusta. Kuka on lopulta syyllinen ja mihin – se jää oikeastaan avoimeksi. Konkreettisestihan Rose joutuu asiasta vastuuseen, mutta mikä hänet tähän ajoi? Mikä on raivokkaiden ja pahantahtoisten tytärten osuus tapahtumissa? Entä heidän tuleva roolinsa kustannusyhtiössä, jota myös sivutaan.
Kirja esittää monia kysymyksiä, joihin lukija voi löytää erilaisia vastauksia. Tapahtunut on kuitenkin monimutkainen asioiden, syiden ja seuraumusten vyyhti, joka purkautuu kyllä omalla tavallaan. Alkuun tämä voi vaikuttaa hieman sekavalta, mutta niinhän tilanne itsekin on. Asioita ja siihen mahdollisesti johtaneita syitä käydään läpi jokaisen näkökulmasta. Suosittelen psykologisten trillereiden ja jännityksen ystäville sekä Inger Frimanssonia jo aikaisemmin lukeneille, tämä on nimittäin myös itsenäinen jatko-osa kirjalle Rotanpyytäjä.