San Franciscoa tuntuu piinaavan melkoinen rikosaalto. Ensimmäinen merkittävä ampumavälikohtaus tapahtuu, kun joku kaistapää alkaa ammuskella lautalla väkijoukkoon. Mies ilmoittautuu itse myöhemmin poliisille ja kertoo äänten käskeneen häntä ampumaan. ”Tapa! Tapa!” Tapahtuma on vahingossa videoitu ja mukana lautalla sattui olemaan myös oikeuspatologi Claire, Naisten murhakerhon jäsen. Hän uskoo miehen toimineen suunnitelmallisesti, vaikka tämä onkin mieleltään sairas…
Outo kidnappausdraama työllistää sekä mediaa että poliisia. Vaikutusvaltaisen perheen nero pikkutyttö hoitajineen on siepattu keskellä kirkasta päivää puistossa eikä lunnasvaatimusta vain tule. Mitä on tapahtunut? Joku epäilee kuulleensa laukauksenkin – onko tyttö tai hoitaja jo surmattu? Tapahtumaa aletaan selvitellä, mutta tuntuu, että mikään ei johda mihinkään.
Kun vielä kolmannen Murhakerhon jäsenen kotitalossa alkaa tapahtua täysin järjettömiä ja outoja surmia, sisääntunkeutumisia, häijyjä puheluita sekä eläinten tappoja, onkin soppa kiehumassa kuumassa kaupungissa. Koko kaupunki on peloissaan ja varuillaan. Tästä eivät selviä tutkijat, mutta eivät myöskään tekoihin syyllistyneet!
Naisten murhakerhon jäsenet pitävät kuitenkin päänsä kylmänä ja alkavat tutkia tapauksia järjestelmällisesti rikostutkija Lindsay Boxerin johdolla. Kun ensin laivatappaja Fred Brinkley saadaan syytteeseen ja voidaan vain toivoa, että hän saa tuomion eikä passitusta lyhytaikaiseen hoitoon, paneudutaan kidnappaukseen. Tämä onkin hankalampi juttu, mutta paljon selviää papereista ja yllättäen syyllisten lisäksi löydetään useampi jo aikaisemmin siepatun lapsen tapaus. Tästä ovat toki kaikki ilahtuneita, vaikka ohessa selviää ikäviäkin asioita.
Entäpä sitten kokonaista taloa, useampaa sataa ihmistä peloissaan pitävä tappaja ja kiusaaja? Hänetkin toki saadaan kiinni lähes rysän päältä ja – kumma kyllä – hänellä on tekoihinsa myös looginen selitys. Joskaan teot eivät missään nimessä ole laillisia, ne tulevat ehkä hiukan ymmärrettävämmiksi tätä kautta.
James Patterson ja Maxine Paetro ovat kehittäneet jälleen sellaisen rykelmän tapahtumia, että lukija jää hetkeksi ihmettelemään, missä ollaan menossa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita jälleen kerran, mutta ei mitään, mitä fiksut ja filmaattiset naiset eivät pystyisi ratkaisemaan! Kirja pitää silti hyvin otteessaan ja ratkaisujen nopeus estää pitkästymisen. Mukana kulkee sivujuonena myös romantiikka ja rakkaus etäsuhteita mietittäessä ja setvittäessä. Nopeaa, helppolukuista jännitystä, josta ei odottamattomiakaan käänteitä puutu. Kirja on kuudes suomennettu opus Naisten murhakerho -jännärisarjasta, jota Pattersson on kirjoittanut Paetron lisäksi muun muassa Andrew Grossin kanssa. Kaikki osat ovat luettavissa täysin itsenäisinä kokonaisuuksinaan.