Ei vähempää kuin Anna Karenina ja hänen kohtalonsa käväisee mielessä tämän uusiseelantilaisen Soraya Lanen Kuubalainen tytär -romaanin jälkikaikuna ja -makuna. Vaikuttava, vaikkakin huomattavasti kevyimmin vedoin vedetty Tolstoihin verrattuna. Mutta kuitenkin. Tunnetta riittää enemmän kuin viisautta. Rakkauden voima tässäkin on tuhoava. Sitä kohti, minkään estämättä!
Havannassa Kuubassa, eletään 1950-lukua, Castron aika on vielä edessä. Äveriäältä sokerisuvulta ei mitään puutu. Sokeriparoni Julio Diazilla on kaikki hyvin neljän tyttärensä kanssa. Äidin kuolema on lähentänyt perheen. Suosikkitytär Esmeralda, tuo kaunein kukkanen, on isän silmäterä, kunnes Esmeralda rakastuu isän englantilaiseen liikekumppaniin. Isä tyrmää moisen mielettömyyden. Koettaa estää, tekee kaikkensa, menee niin pitkälle, että eristää suosikkityttärensä muista ihmisistä, myös sisaruksista. Mutta eivät auta kovatkaan otteet. Raskaana oleva Esmeralda karkaa, lentää vapauteen merten taa, rakkaimpansa luo.
Lontoossa uudella vuosituhannella eletään tätä päivää: Claudialle on ojennettu isoäidin perintönä pieni paketti, joka sisältää ainoastaan käyntikortin sekä vaakunahahmotelman. Paketti on vasta löytynyt naimattomien äitien asuntolan lattialankkujen alta, siis: ”Isoäitini oli adoptoitu, enkä minä tiennyt mitään. Tiesikö hän itsekään?”
Claudia lentää vaakunan vihjaamana Kuubaan selvittämään sukujuuriaan. Ettei vaan hänen isoäitinsä olisi samaa rikasta sokerisukua, jonka Castro riisui puille paljaille? Havannassa on valoa, aurinkoa, lämpöä ja, kas vain, rakkautta tarjolla enemmän kuin lomaromanssin verran.
Mateo astui lähemmäs, kosketti yllättäen hänen leukaansa ja kumartui suutelemaan häntä. Suudelma oli kevyt, lämmin ja hellä, mutta se sai ihon kananlihalle ja koko vartalon kihelmöimään nahkeasta kuumuudesta huolimatta.
Totta kai myös johdattavia polkuja suvun sisälle, niin että biologinen sukulaisuus varmistuu dna-testeittä. Koukkaus Miamissa riittää todisteeksi.
Soraya Lane kirjoittaa kahdeksanosaista Kadonneet tyttäret -sarjaa, jossa selvitellään tuhoutuneita rakkaustarinoita maailmalla. Kuubalainen tytär on sarjan toinen osa, ensimmäinen oli Italialainen tytär. Kreikkalainen tytär -suomennos on tulossa syksyllä.
Saapas nähdä miten kirjailijan ote pitää, jännite säilyy pitkän kirjasarjan myötä. Ainakin jos kohdemaa on tuttu ja paikoilla matkailtu, niin mikä ettei verestää muistojaan. Näin kävi minulle tämän Soraya Lanen Havanna–Lontoo-vierailun kanssa: muistoja tulvi. Viihdyin ja viehätyin, jopa lämpenin.