Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vau! Mikä meno, mikä lento!
Ja mikä sujuvuus Katja Keisalan kirjassa kuubalaisuudesta suomalaisin silmin. Ja totta lienee kaikki kura, jonka kuubalainen mies, myös aviomies, ansaitusti saa vasten pläsiään.
Ei mitään luottoa useammankaan avioliittovuoden jälkeen – yhä pahenee meno.
Avioerohan siitä taitaa tulla?
Juuri tuon ainaisen menomeiningin ja lentoonlähtötunnelman takia, jonka Keisala osaa niin nappiin satiirikkona kuvata; väkisinkin satiiriselta ja uskomattomalta tuo kuubalainen elämä tuntuu, kun kaikki on yhtä sukua, salsaa ja tanssia vailla vastuuntuntoa tulevaisuudesta.
Yhteisöllisyyskin vähän sitä sun tätä, ainakin suomalaisin silmin: Suomessa kukaan ei välttämättä tarvitse ketään, mikä takaa että itse saa valita ne, keiden kanssa haluaa olla tekemisissä.
Kurkkua myöten kuubalaisuutta on romaanin minänainen, siis sitä sukua ja yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea kuubalaista miestä:
”Sinä olet kaikenmaailman mies! Sinä olet miesten mies! Paska mies!”
Tosin lieventävänä asianhaarana on esillä asian toinen puoli, naiset, jotka keskenään keskustelevat tähän tapaan, Yanela ja Aymee:
”Oletko koskaan nähnyt bändin poikia?” ”En. En ole aikaisemmin koko bändiltä kuullutkaan.” Niiltä pojilta sais kauniita lapsia.” ”Ja hauskaa olisi jo silloin, kun lapsia tekisi.”
Elämää pitää elää nauttien, eikä niinkuin suomalaiset: surren ja murehtien kaiken maailman lainakorkoja sun muita kulueriä.
Suomut silmiltä rapisivat lattialle yksi toisensa jälkeen minulta Kuuba-fanilta kirjan edetessä. Koin vallankumouksen toista päin: – Kyllä kuubalaisuus aivan muuta on kuin mitä turistimatkalla näkee! Päästäen syvän huokauksen: – Ooo Masculino! Vai tuollaista se kuubalaisuus onkin.
YTT Katja Keisala tarjosi silmiä avaavan matkan kuubalaisen arkielämän ytimeen!