Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kollegineuvos Tšitšikov saapuu N.N. kuvernementin pääkaupunkiin kuin tyhjästä. Miehellä on tehtävä: hän haluaa ostaa alueen isänniltä kuolleet sielut, eli henkikirjaan merkityt kuolleet maaorjat – paperilla elävät, mutta käytännössä kuolleet talonpojat.
Mihin Tšitšikov kuolleita sieluja tarvitsee, sepä onkin hyvä kysymys joka saa toki vastauksensa kirjan loppuun mennessä, mutta kun sinne on päästy, on ehditty ihmetellä koko tovi Napoleonin jälkeisen Venäjän elämänmenoa. Korruptiota, byrokratiaa, vainoharhaisuutta, ahneutta, epäluuloisuutta… kyläläiset ovat melkoisia karikatyyrejä, ja sellaisina hyvinkin värikästä väkeä.
Tarinan rakenne on lavea ja Gogol hukkaa sen välillä vauhdikkaaseen kielenkäyttöön ja paikallisten olojen värikkääseen kuvailuun. Mikäs siinä, tarina etenee tarpeeksi ja tunnelmaa välittyy.
