Alaotsikoltaan Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille. Chilen sotilasvallankaappaus vuonna 1973 toi Suomeen ensimmäisen poliittiset pakolaiset. Kenraali Pinochetin juntta käynnisti Chilessä puhdistukset, jotka todellisuudessa olivat järkyttäviä kidutuksia, teloituksia ja murhia sekä outoja katoamisia, joista osa ei vieläkään ole selvinnyt. Poikkeuksellinen tilanne ja nopeasti edennyt vaino vaati poikkeuksellista uskallusta myös suomalaisilta diplomaateilta.
Suomen Santiagon asiainhoitajan Tapani Brotheruksen ja hänen kollegoidensa rohkea toiminta pelasti jopa 2 500 ihmisen hengen. Vastoin ulkoministeriön ohjeita ja oman uransa vaarantaen Brotherus majoitti vainottuja kotiinsa ja etsi heille turvapaikkoja myös muista edustustoista, ruokki koko laumaa osittain omin varoin sekä toimi aktiivisesti pakolaisia sijoittaen.
Tärkeimmäksi pakoreitiksi muodostui DDR, jonka suojeluvaltiona Chilessä toimi puolueeton Suomi!
Kirjassa on paljon uutta, aiemmin hiljaa vaiettua asiaa Suomen suhtautumisesta Chilestä tuleviin pakolaisiin sekä heidän avustamiseensa maasta pois ja sijoittamiseensa mm. Suomeen. Myös valtiovallan hyväksyntä oli toimintaan saatu, vaikka siitä ei ehkä tuolloin liiemmin uutisoitu.
Erittäin mielenkiintoinen poliittinen katsaus siihen aikakauteen Chilessä, jota ainakaan itse en ole koskaan unohtanut. Suosittelen kaikille poliittisesta historiasta kiinnostuneille, Chilen ystäville sekä pakolaistoiminnan perusteista tietoa kaipaaville. Tämä on kirja, joka taas tuli luettua läpi hellittämättä hetkeksikään – jännitys vallankaappauksen päivinä oli niin tiivistä, perusteettomat pidätykset järkyttäviä. Ja mitä tapahtuikaan muun muassa Santiagon stadionilla! Ehdottomasti kevään tietokirjallisuuden kärkipäätä.