Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kirjailijan kaksi ensimmäistä Hanne Wilhelmsen -dekkaria on nyt sidottu yksiin kansiin eli Sokea jumalatar ja Vereen kirjoitettu.
Sokea jumalatar antaa ensinnäkin melko perusteellisen kuvan päähenkilöstä eli nuoresta ylikonstaapelista, joka rakastaa vaaleanpunaista Harrikkaansa. Hän on älykäs, kova ja uskaltaa kohdata rankkojakin asioita. Hänellä on kuitenkin eräs haavoittuva piirre – hän ei vieläkään oikein uskalla tunnustaa muille rakkaussuhdettaan itseään vanhempaan naiseen. He ovat asuneet yhdessä jo vuosia, mutta salaisuus säilytetään jopa läheisiltä kollegoilta.
Jännärissä kiivetään yhteiskunnan huippupiireihin, ylimpiin portaisiin sekä poliitikkoihin, törmätään kivenkoviin juristeihin ja huumekauppoihin. Korruptio rehottaa läpi liiketoimien ja ulottuu niin lähelle, että joitakin ehkä jo pelottaa. Tuomioistuimessa jaetaan rangaistuksia, joista juristit puolestaan yrittävät tehdä mitättömiä. Poliisi toimii kuitenkin ammattimaisesti sekä varsin rivakasti tarvittaessa, ei kumarra mitään eikä ketään!
Hanne Wilhelmsen on alansa ammattilainen, samalla tässä esitellään hänen parhaat työtoverinsa, muun muassa Billy T., joka tulee esiintymään jatkossakin usein hänen kumppaninaan kinkkisissä työtehtävissä. Juttu tulee toki ratkaistua, ainakin suurimmaksi osaksi. Mutta oikeuden jumalatar on sokea… tähän sokeuteenkin löytyy monia perusteluja.
Ensimmäiseksi dekkariksi tämä oli aikoinaan mielestäni varsin hyvä eikä jatkossakaan ole toki ollut moittimista. Varsinkin tapahtumaympäristön, Hannen, hänen motiiviensa ja menneisyytensä sekä työtovereidensa esittelynä tämä pitää edelleen hyvin pintansa.
Toinen Hanne Wilhelmsen -dekkari puolestaan on Vereen kirjoitettu. Oslossa on vuosisadan lämpöaalto ja pelkästään se aiheuttaa rikoksia taatusti jo pelkästään ärsytyksen vuoksi. Eräänä kesäyönä löytyy kauttaaltaan verellä maalattu varasto, jonka seinällä on omituinen numerokoodi, kaikkien muiden jo kesken olevien juttujen lisäksi! Eikä tässä tietenkään ole kaikki: Hanne alkaa saada puhelinsoittoja kollegoilta, että lisää painajaismaisia verikekkereitä on järjestetty eri paikoissa… Ruumiita ei kuitenkaan ole löytynyt – ei ainuttakaan. Vielä. Lisäksi tulee tutkintaan erittäin brutaalisti raiskatun lääketieteen opiskelijan tapaus. Kukaan ei usko, että näillä olisi mitään yhteistä, mutta Hanne alkaa selvitellä asioita perinpohjin.
Numerokoodien arvoitus selviää sattumalta ja melkein samassa yhteydessä myös se, että asioilla on outo tapa olla yhteydessä keskenään ja nämäkin erilaiset rikokset liittyvät toisiinsa. Mikä yhteys voi olla ulkomaalaisten kontrollinumeroilla, erään miehen ajatuksilla, eläimen ja ihmisten verellä sekä tytön raiskauksella? Hanne ja Billy T. ovat jälleen selvittämässä tehtävää, joka näyttää mahdottomalta, mutta ratkeaa kuitenkin lopulta.
Tässä dekkarissa Hannen kumppania, Cecilieä, sekä muutenkin heidän suhdettaan kuvataan jo avoimemmin kuitenkaan tirkistelemättä tai tekemästä asiasta kummoistakaan mekkalaa. Hannelle itselleen tosin on voitto jo se, että hän lopulta uskaltaa pyytää ystävänsä joskus ehkä syömään heille kotiin. Rikospuolella Hanne kunnostautuu jälleen myös terävän älynsä vuoksi. Lisänä tässä syötetään mukaan myös rikollisen omia ajatuksia ja mietteitä.
Dekkarit on alunperin julkaistu suomeksi 1998 ja 1999, joten ehkä uusintapainos on tarpeen. Ja mikä ettei myös kaksoisnide, sillä tästä saa kyllä hyvän käsityksen Hanne Wilhelmsenistä sekä poliisina että yksityisoloissa, hänen herkistä kohdistaan, taustastaan sekä intohimoistaan. Silti olen edelleen sitä mieltä, että pokkari olisi aina paras… ymmärrän kyllä, että Anne Holtin tuotannon kerääjä mielellään ottaa tämänkin hyllyynsä. Mielekäs ja messevä lukupaketti jokaiselle, jolta nämä ovat mahdollisesti jääneet lukematta! Hanne Wilhelmsen -sarjassa on ilmestynyt kahdeksan kirjaa ja Anne Holt on kirjoittanut myös Inger Johanne Vik -sarjaa. Ja mikäli joku ei sattuisi muistamaan, kirjailija toimi Norjan oikeusministerinä vuosina 1996–1997.